Koha valtaa kirjastoja

Oulun seudun kirjastot vaihtavat vuodenvaihteessa avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään. Muutos tuo mukanaan säästöjä lisenssimaksuihin sekä uusia ominaisuuksia asiakkaille.

Pyhäpäivät ja kirjastojärjestelmän vaihto sulkee kaikki
OUTI-kuntien kirjastot kahdeksi ja puoleksi viikoksi. Laina-aikoja pidennetään helmikuuhun saakka eikä asiakkaille kerry
myöhästymismaksuja.

Esko Aho

Oulun seudun OUTI-kirjastojen käyttämä kirjastojärjestelmä vaihtuu vuodenvaihteessa maailmalla noin 15 vuotta käytössä olleeseen avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmään.

– Eniten järjestelmän vaihtoa puolsivat kehittämismahdollisuudet. Jatkossa meillä on kirjasto-ohjelma ja tietokannat hallussamme ja päätämme itse, mitä ja miten kehitetään. Voimme hyödyntää kaikkia kehitysideoita Suomen muiden Koha-kirjastojen kanssa yhdessä, kertoo Oulun kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste.

– Asiakkaillemme Koha tuo mukanaan monia hyviä ominaisuuksia, kuten oman lainaushistorian näkemisen ja varauksen keskeyttämisen vaikka loman vuoksi paikkansa jonossa säilyttäen. Varauksen voi panna ”jäihin” eikä tarvitse odottaa toista kertaa kolmea kuukautta.

Muutostöiden vuoksi kaikki OUTI-kirjastot ovat kiinni 21.12.2015–6.1.2016, jolloin myös kirjastoautot pysyvät talleissa. Verkkokirjasto on saman ajan pois käytöstä eikä lainoja voi palauttaa.

Tämä on ikään kuin kirjastojen ”jouluale”, vaikka sitä ei virallisesti sellaisena markkinoida. Kiinnioloajalta asiakkaille ei kerry myöhästymismaksuja. Kirjastoista 2.11.–20.12. välisenä aikana tehtyjen lainausten laina-aikaa on myös pidennetty helmikuuhun 2016 saakka.

OUTI-kirjastoihin kuuluvat Oulun lisäksi Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Pyhäjoen, Siikajoen, Tyrnävän, Utajärven ja Vihannin kirjastot. Ensi vuonna mukaan liittyvät Raahe, Taivalkoski, Pudasjärvi ja Kuusamo.

Viisi maakuntakirjastovetoista yhteenliittymää on perustanut opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana Kohti Kohaa -hankkeen, jonka päämääränä on luoda järjestelmän kehitystyötä ja ohjelmaversioiden hallintaa varten tarvittava päätöksenteko- ja hallinnointiorganisaatio, Koha-Suomi Oy.

Organisoimattomana Kohan käyttöönotto voisi johtaa siihen, että ohjelmasta olisi liikkeellä useita eri versioita, jotka eivät välttämättä enää olisi yhteensopivia keskenään.

Suomalaisiin kirjastojärjestelmiin sovitettaessa kansainvälinen Koha tarvitsee muutoksia muun muassa kotipalveluun, tiedonhaun tulosnäyttöihin ja lainauksenvalvontaan.

– Koha-kirjastoista muodostuu Suomen mittakaavassa suuri toimija. Ensi vuoden loppuun mennessä järjestelmän ottaa käyttöön 70 kuntaa, Saraste kertoo.

– Monet suuret kirjastot, Helsinki mukaan lukien, seuraavat kiinnostuneina Kohan käyttöönottoa.

Kohti Kohaa kirjastoja vievät lisenssikustannusten karsiminen sekä kansalliskirjaston luettelointiformaatin muutos suomalaisesta kansainväliseen MARC 21 -formaattiin. Kaikki Suomen kirjastot joutuvat joka tapauksessa vaihtamaan järjestelmänsä muutaman vuoden sisällä.

Ohjelmistoyhtiö ei ole enää kuuteen–seitsemään vuoteen päivittänyt kaupallista PallasPro-järjestelmää, joka on ollut Oulun kaupunginkirjastossa käytössä vuodesta 2002. Järjestelmä ei myöskään täytä uusia standardivaatimuksia. Sama yhtiö tarjoaa nyt kirjastoille uudempaa tuotettaan Axiell Auroraa.

– Jos emme vaihtaisi avoimen lähdekoodin puolelle, meidän pitäisi hankkia jokin kaupallisista vaihtoehdoista. Tämän konversion pystymme hoitamaan budjettimme puitteissa. Säästöjen tarkkaa määrää on vielä vaikea sanoa. Ensimmäisenä vuonna niitä tuskin paljoa tulee, mutta sen jälkeen kyse on vuositasolla useista kymmenistä tuhansista euroista. Ohjelmistokustannuksilla on vielä taipumus nousta koko ajan.

Kohan ulkopuolelle omine järjestelmineen jäävät vielä tässä vaiheessa muun muassa Helsinki, Turku, Tampere ja Vaasa. Suomessa Kohaa on tähän mennessä käyttänyt ainoastaan Joensuun seutukirjaston koordinoima Vaara-kirjastot kesäkuusta 2014 saakka. Tässä kuussa mukaan liittyvät kaikki Pohjois-Karjalan yleiset kirjastot.

– Olemme selvinneet järjestelmän kanssa hyvin, vaikka aika paljon meidän on pitänyt tehdä muutoksia kansainväliseen versioon sovittaessamme Kohaa Suomen kirjastojärjestelmään. Asiakkailta on tullut pääasiassa myönteistä palautetta johtuen osittain siitä, että vanhasta PallasPro-järjestelmästämme oli aika jo ajanut ohi,kertoo Liperin kirjastonjohtaja Ari Mäkiranta, joka Vaara-kirjastoissa johtaa järjestelmän kehittämistä.

– Käytännössä lisenssimaksuilla ei enää moneen vuoteen saanut muuta kuin käyttöoikeuden. Verkkokirjastopuolesta varsinkin puuttui ominaisuuksia, joita nykyään voi pitää ihan perusasioina. Kohassakaan emme tee mitään alusta asti, vaan käytämme olemassa olevaa koodia, ja vasta jos jokin ei meille riitä, teemme uutta. Koha-järjestelmämme pyörii Linux-palvelimella.

Vaara-kirjastot on kehittänyt Kohaan muun muassa osakohteitten käsittelyn. Kehityskohteita ovat lisäksi maksutoiminnot, lehtivarausten käsittely sekä järjestelmän integrointi tärkeisiin kansallisiin palveluihin, kuten Finna-tiedonhakuportaaliin ja kirjastojen yhteiseen Melinda-metatietokantaan.

Fakta