Kiertokoululaisesta kirjailijaksi

Sulo Kreivi sai aikoinaan äidinkielen arvosanaksi kokeissa -3. Nyt hän on julkaissut viidennen kirjansa.

Anne Helaakoski

Sulo Kreivi sormeilee uusinta kirjaansa, marraskuussa julkaistua runoteostaan Horisontti. Kirjan runot ovat syntyneet vuosien varrella.

– Vanhimmat ovat 1950-luvun alkupuolelta, uusimmat ovat ihan tuoreita. Seuraavaankin kirjaan olisi yhä aiheita, miettii 82-vuotias eläkeläinen.

Horisontti on Kreivin viides julkaistu kirja. Ensimmäinen, runoteos Paluu Tuonelan portilta, julkaistiin 2005. Vähällä oli, ettei ensimmäistäkään olisi ilmestynyt.

– Vuonna 2004 iski sairaus, josta kuulemma vain joka toinen selviää. Olin kolme viikkoa tajuttomana teho-osastolla, eivätkä lääkärit antaneet mitään toivoa omaisille. Kun aivot alkoivat toimia, mietin, että pitää laittaa kokemukset paperille, että niistä olisi hyötyä muille.

Niistä Kreivillä ei olisi ollut mitään tietoa, ellei vaimo olisi pitänyt päiväkirjaa hänen tajuttomuutensa aikana.

Kreivi oli kirjoitellut runoja lehtiin jo 1950–1960-luvuilla. Sairauskokemukset kirjoittautuivat hänellä spontaanisti runomuotoon eikä kirjan nimeäkään tarvinnut miettiä. Se oli kirjaimellisesti totta.

Ensimmäisen kirjan myötä kynnys julkaisemiseen laski ja syntyivät 1930–1940-lukujen muisteluja sisältävä Näin elettiin Väylänvarressa sekä Kiertokoulusta maailmalle.

– Kun kansakoulua ei vielä syrjäkylillä ollut, seurakunnat palkkasivat opettajan, joka kiersi kylältä kylälle 2–3 viikkoa talvessa. Kävin sitä viisi vuotta. Lutherin Vähä katekismuksesta ja virsikirjasta opeteltiin lukemaan ja helmitaululla laskemaan.

Kun kansakoulu tuli kylälle Kreivi oli 12-vuotias. Parin kuukauden päästä opettaja kehotti poikaa hakemaan Tornion yhteiskouluun. Sinne Kreivi pääsikin, mutta sitten alkoivat vaikeudet.

– Enhän minä osannut pisteitä ja pilkkuja tekstiin laittaa. Äidinkielen numeroksi kokeissa ei tullut kolme miinus, vaan miinus kolme. Ei olisi silloin uskonut, että julkaisen vielä kirjoja tai että päädyn Suomen neljänneksi suurimman sanomalehden levikkijohtajaksi.

Jo työuransa aikana Kreivi teki 1–4 ulkomaanmatkaa vuodessa isännöiden asiamiesten palkintomatkoja. Vapaa-aikanakin hän matkusteli.

Nyt eläkkeellä ollessaan Kreivi on ehtinyt jo kiertää vaimonsa Sirkka-Liisan kanssa kaikki maanosat. Kartta työhuoneen seinällä on täynnä nuppineuloja.

Kesäisin Kreivit kiertävät asuntoautolla vierailemassa lasten ja lastenlasten luona.

Talvet he viettävät ulkomailla. Nyt pariskunta on palailemassa Karibian risteilyltä, vuodenvaihteen jälkeen he suuntaavat yhdeksäksi viikoksi Teneriffalle.

– Olemme olleet siellä kahdeksana talvena näiden liukkaiden kelien aikaan. Sitä ennen vietimme talvia Floridassa.

Matkat ovat poikineet tietysti myös kertomuksia.

Matkoilla koettua – Aina sattuu ja tapahtuu... -teos ei Kreivin mukaan ole normaali matkakirja, vaan sisältää sattumuksia ja kommelluksia eri puolilla maailmaa. Matkustelu pitää pariskunnan pirteänä.

– Ruukaan sanoakin, että aina oppii uutta, kun on poissa kotoa.

Fakta