Artikkelin lähde Kaleva
Henna HaapalaYlivieskaVuonna 1966 valmistuneeseen Ylivieskan kaupungintaloon ei ole aiemmin tehty laajempaa remonttia, joten tilat vaativat nyt perusteellisen päivityksen nykyaikaan. Remontin arvioidaan kestävän noin vuoden.
Vuoden 2016 alku tietää Ylivieskan kaupungintalon henkilökunnalle muutosta, sillä vuodenvaihteen jälkeen alkava remontti edellyttää työntekijöiden siirtymistä väliaikaisiin toimitiloihin. Väistötiloihin Elisan liikerakennukseen siirrytään tammikuun 7. ja 8. päivänä.
Maanmittausinsinööri Maria Puranen on valmistautuu muuttoon hyvillä mielin, sillä tulevaa remonttia on odotettu kaupungintalolla jo pitkään.
– Tämä rakennus alkaa olla auttamattomasti vanhanaikainen. Jos vertaa kaupungintaloa noin 50-vuotiaaseen remontoimattomaan omakotitaloon, voi ymmärtää, kuinka suuri tarve remontille on. Ilma toimistoissa on tunkkainen, ja näyttää siltä, että varsinkin uudet työntekijät alkavat helposti oireilla rakennuksessa. Lisäksi esimerkiksi sosiaalitilat kaipaavat kipeästi uudistusta, Puranen kertoo.
Väistötiloihin Elisan liikerakennukseen siirtyy noin 40 henkilöä, ja nykyisten työhuoneiden sijaan suurin osa henkilökunnasta tulee työskentelemään avokonttorissa. Myös kaupungintalon remonttisuunnitelmaan kuuluu toimistotilojen avartaminen avokonttoriksi.
– Mielestäni väliaikaistilat vaikuttavat meidän tarpeisiimme hyviltä. On mielenkiintoista kokeilla sitä, miltä tuntuu tehdä töitä avokonttorissa, varsinkin kun samaa mallia suunnitellaan myös kaupungintalolle. Olemme käyneet tutustumassa uusiin tiloihin syksyllä, ja omat työpisteetkin ovat jo selvillä, Puranen sanoo.
Kaupungintalon henkilökunta on valmistellut muuttoa hiljalleen jo pidemmän aikaa. Muuttopäivän lähestyessä myös Maria Puranen on käynyt työhuoneensa kaappeja läpi.
Paperia on kertynyt kaappeihin ja laatikoihin vuosien varrella melko paljon.
Silppuriin on päätynyt esimerkiksi vanhoja kiinteistönluovutusilmoituksia kauppakirjoineen. Siivotessa vastaan on tullut myös sellaisia tavaroita, joiden kohtaloa joutuu hieman miettimään.
– Pohdiskelin esimerkiksi sitä, että hävittäisinkö suuria ja painavia kiinteistöluetteloita -60-luvulta. Joskus näistä vanhoista asiakirjoista voi löytyä tärkeää tietoa, jota ei löydy tietokoneelta, Puranen pohtii.
Sähköinen arkisto helpottaisi työtä huomattavasti.
– Itse asiassa olemmekin tehneet arkistojen sähköiseen muotoon muuttamista jo pidemmän aikaa. Olemme skannanneet muun muassa sopimuksia ja asemakaavoja, hän jatkaa.
Kaupunginarkiston paperinen osuus siirretään säilytykseen virastotalolle. Kaupunkilaisille on lahjoitettu joitakin tavaroita.
Esimerkiksi kaupungintalolla säilytettyjä Ylivieskan kirjoja ihmiset saivat hakea ilmaiseksi itselleen. Kirjat olivat suosittuja, sillä kaikki lahjoitetut 1 600 kappaletta menivät nopeasti.
Alunperin rakennus on ollut osuuskunta PPO:n omistuksessa.
Elisan toimitiloihin on tullut väljyyttä, kun liiketoiminta on jakautunut eri yhtiöihin. Henkilökunta on myös vähentynyt eläköitymisen myötä.
Rakennus on valmistunut 1970-luvulla, minkä jälkeen sitä on peruskorjattu useampaan otteeseen. Lisäksi rakennukseen on tehty laajennus.
Ylivieskassa on jonkin
verran toimitiloja tyhjillään. Suurin haaste toimitilojen
täyttämisessä on siinä,
kuinka kysynnän tarpeet ja
tarjolla olevat tilat parhaiten kohtaisivat.
Artikkelin lähde Kaleva