Artikkelin lähde Kaleva
Autoja laskemalla katkaistiin huhuilta
siivet niin jonojen pituudesta kuin
jonotusajoista. Ervastien tilastoja käytetään nykyäänkin lauttaliikenteen aikataulujen suunnittelussa.
Elina Ursin, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuvatOulunsalon Salonpäässä kasvaneet veljekset Kauko ja Jouko Ervasti kävivät poikasina ihmettelemässä Riutunkarin rannassa Hailuotoon kulkevaa autolauttaa. Kun lautta vei matkustajat merelle, rannassa oli kesäisin aikaa onkia ahvenia, katsella ja tähystellä merelle, haaveilla.
1970-luvun alussa Merituuli-lautta liikennöi harvakseltaan ja lautan kapasiteetti oli noin 30 henkilöautoa. Rannoille muodostui jonoja ja odottavien aika kävi pitkäksi.
Tähän saumaan veljekset keksivät bisnesidean.
Hailuodosta ei ollut matkamuistoja, ja niinpä veljekset ryhtyivät painattamaan ja myymään merikyytiä odottaville turisteille maisemakortteja saarestaan.
Yksi idea johti toiseen.
Yleisön pyynnöstä veljekset perustivat vuonna 1972 elintarvikkeita ja pientä purtavaa myyvän kioskin lauttarannan lähituntumaan.
Asiakkaita riitti, ja toiminta laajeni vuonna 1974. Kioskin paikka siirrettiin Hailuodon lauttarantaan, ja samana vuonna alkoi kahvilan pyörittäminen myös Oulunsalon puolella.
Siihen aikaan media kirjoitti Etelä-Suomea myöten idyllisiä juttuja Hailuodosta.
Päiväkävijät ja turismi loivat Ervastin veljeksille luontaisen markkinaraon – varsinkin, kun saarella oli entuudestaan vain yksi ruokapaikka, Lokki-niminen kahvila kirkonkylällä.
Oleellista kahviloiden pyörittämisessä oli ennakoida sunnuntain paluuliikenne. Se ratkaisi, paljonko piti tukusta varata syötävää ja juotavaa.
Autoilijoiden määrä selvisi vain laskemalla autoja.
– Jos lauantai-iltaan mennessä Hailuodon puolelle oli mennyt yli 300 autoa, oli sunnuntaina odotettavissa ruuhkaa. Siitä alkoi lauttaliikenteen tilastoinnin historia, joka jatkuu edelleen, Kauko Ervasti kertoo.
Veljekset perustivat vuonna 1978 Ranta-Sumpun leirintäalueen ravintoloineen ja asuntovaunualueineen lähelle Marjaniemeä.
Lauttaliikenteen määristä tarvittiin tietoa yhä enemmän. Veljekset lisäsivät ja tiivistivät laskentaa entisestään.
He myös oikoivat huhupuheita. Lauttarannassa jonottavat tai rannalle jääneet muistivat herkästi autoja olleen sata ja jonon pitkä, vaikka todellisuudessa autoletkan pituus olisi ollut puolet puheista.
– Lauttaliikenteen uutisoinnissa oli mukana Hailuoto-lisä, kun puhuttiin jonon pituudessa tai jonotusajoista. Syntyi jonokauhu, ja siitä seurasi seuraavan kahden viikon hiljaiselo. Se teki hallaa liiketoiminnallemme ja koko liikenteen kehittymiselle.
– Hailuodon lauttajonohysteria näkyy vielä tänäänkin ihmisten käyttäytymisessä ja halukkuudessa matkustaa Hailuotoon, veljekset kertovat.
Tieto Ervastien tilastoista kiiri virallisille tahoille.
1970–1980-lukujen taiteessa käsin kirjatut tilastot olivat Tie- ja vesirakennushallituksen TVH:n Oulun piirikonttorin käytössä, kun konttorissa sorvattiin lisälautan aikataulua kesälomien ajaksi.
Vuonna 1984 liikenneministeriö puolestaan pyysi käyttöönsä Ervastien tilastoja, jotka erosivat Hailuodon ja mantereen väliä kulkeneen lauttaliikenteen omasta tilastoinnista. Samana vuonna alkoi keskustelu Hailuodon sillasta.
Ervastien ynnäyksistä selvisivät liikenteen paineet eli rannalle jääneiden ajoneuvojen lukumäärä. Tämä tieto oli tärkeä, kun ministeriössä laskeskeltiin Hailuodon liikenteeseen suunnitellun uuden lautan kokoa ja lautta-aikatauluja.
Uusi, isompi ja talvikelpoinen lautta Merisilta aloitti liikennöinnin mantereen ja saaren välillä vuonna 1989. Uuden lautan myötä päästiin pahimmista ruuhkista.
Ervastien tilastointi on tarkentunut edelleen. Vuodesta 2004 alkaen tilastossa eroteltiin etuajo-oikeutetut ajoneuvot, rekat ja muut poikkeavat kuljetukset sekä säätilat.
Tilastoissa näkyvät Ervastien mukaan selvästi Hailuodon matkailun vetovoimat eli aurinko, perhejuhlat ja eri tapahtumat: Bättre Folk, Hailuodon siikamarkkinat, teatterifestivaali, musiikkipäivät ja sorsanmetsästyksen aloitus.
Matkustajamäärä on kuitenkin pudonnut rajusti 20 vuodessa.
– Hailuodosta puuttuvat riittävät ja tasokkaat palvelut. Mahdollisuutta yöpyä leirintäalueella ei ole enää ollenkaan. Hailuodon ennakkomarkkinointi linkuttaa, Ervastit listaavat.
Kauko ja Jouko Ervasti jatkavat hyödyllistä harrastustaan lauttarantojen kahviloissa toukokuun alusta lokakuulle, kuten ovat tehneet yli 40 vuotta.
– Vuoden 2015 tilastot on toimitettu lauttaliikennettä hoitavalle Finferries Oy:lle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Tilastoinnin yksi päätarkoitus on Hailuodon liikenteen kehittäminen sekä sujuvat ja toimivat lautta-aikataulut. Pitkät lauttajonot eivät palvele ketään, veljekset sanovat.
Tilastointi on alusta alkaen palvellut liikenteen kehittämistä. Tilastoja ovat käyttäneet eri viranomaiset suunnitellessaan muun muassa lauttaliikenteen aikatauluja.
Vuonna 1989 uusi lautta Merisilta aloitti liikennöinnin mantereen ja Hailuodon välillä. Samana vuonna syntyi kuljetettujen autojen ennätys:
Uuden päälautan myötä lauttajonot ja jonotusajat lyhenivät. Tilannetta paransi Meriluodon lisälautan liikennöinti vuodesta 1996.
Kahden lautan kulkiessa kesäisin, autojonojen syntyminen on harvinaista jopa turistikaudella.
Raskaan liikenteen osuus on lautalla lisääntynyt ja vastaavasti turistien määrä vähentynyt, myös turistibussien.
Normaali päiväliikenne on lautalla lisääntynyt. Lautan kapasiteetti on noin 40–45 autoa.
Lautalle syntyy jonoa enää poikkeustilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ambulanssiajot, sään aiheuttamat liikennepulmat ja tapahtumat Hailuodossa.
Kaikista ajetuista lauttavuoroista täysiä on keskimäärin
Kauko Ervasti (oik), on pitänyt kirjaa mantereen puolella
Oulunsalon Riutunkarin
kahvilassa ja nuorempi veli
Jouko Ervasti Hailuodon Huikun lauttasataman kahvilassa.
Artikkelin lähde Kaleva