Artikkelin lähde Kaleva
Kuva löytyi oululaisen Antero Allaksen historiakuvista. Se on kopio alkuperäisestä, jonka alkuperä ei ole selvillä.
Matti Hällin kustantaja Otava otatti kirjailijastaan samantyyppisiä kuvia oululaismaisemissa, joten otos saattaa löytyä Otavan arkistosta. Esimerkiksi Oulun vuosisadat 1605–2005 -kirjassa Matti Hälli huristelee veneellä Toppilansalmessa yhdessä ystävänsä, Ilmari Kiannon pojan, kirjailija Uolevi Kiannon kanssa.
Kuva suomalaisen Nobel-palkitun kirjailijan kanssa on todennäköisesti sen ajan ”mainoskuvia”, joilla kustantaja rakensi kirjailijasta profiilia. Matti Hälli tykkäsi esiintyä oululaisissa lapsuudenmaisemissaan tai kesäpaikassaan Hailuodossa.
Miksi Sillanpää, tuo joulupakinoistaan 1945–1963 suomalaisille tutuksi tullut kirjailija oli vaivautunut Ouluun?
Kuva lienee 1950-luvulta, jolloin Sillanpää oli vielä kohtalaisessa matkustuskunnossa.
Matti Hälli kirjoitti Oulu-trilogian ensimmäisen osan Valkea kaupunki vuonna 1957, joten voi hyvinkin olla, että kunnianarvoisa Sillanpää oli saapunut juhlistamaan Hällin uutta teosta.
Voi myös olla, että miehet tapasivat hiukan sen jälkeen kun Merikosken voimalaitos oli valmistunut marraskuussa 1954.
Kirjailija F. E. Sillanpään radiomuistelot ja -saarnat olivat iso osa suomalaista joulunviettoa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Hänen sanotaan saavuttaneen joulupakinoillaan suuremman yleisön kuin kirjoillaan. Hän käytti pakinoissaan kutsumanimeä ”Taata”, joka kuvaili joulunviettoa lapsuudenkodissaan, pienessä mökissä Hämeenkyrössä.
Sillanpää luki radiossa loppuvuosina joulupakinoitaan myös lapsenlapsilleen. Vuonna 1960 Yle radioi pakinan tilalla ohjelman, jossa lapset kyselivät Taataltaan menneiden aikojen joulunvietosta.
Matti Hälli ja F.E. Sillanpää olivat eri sukupolvea, mutta taustoiltaan monella tapaa likellä. Molemmat tulivat köyhistä oloista. Sillanpää oli mäkitupalaisen poika Hämeestä, Hälli Åströmin nahkatehtaan työmiehen poika.
Matti Hälli jäi parivuotiaana puoliorvoksi, kun hänen äitinsä kuoli. Hälli kasvoi Merikosken rannoilla, Tuiran ja Laanilan alueilla, jossa asui työläisiä ja muuta vähäväkisempää väkeä.
Valkea kaupunki -teoksessa kirjailija palaa kotikaupunkiinsa toisen minän, maisteri Sahran hahmossa. Hälli kuvaa kouluaikansa maisemia: ”vuosikymmeniä nuo isot koivut kirkkopuistossa seisoisivat samassa kuuraisessa rauhassa kuin tänäkin aamuna; vuosikymmeniä ja kenties satojakin väreilisi ilma koivujen yllä kirkonkellon läppäillessä sanomaansa sunnuntai-aamuna heräävälle kaupungille”.
Kirjallisuudentutkija Kari Sallamaa kirjoitti Hällin syntymän satavuotisjuhlien aikaan 20.3.2013 Kalevassa, että Hälli kävi ”maineikkaan Oulun lyseon, joutui työmiehen poikana sietämään lapualais-sinimustien luokkatoveriensa paineen, oppi varovaiseksi aatteiden ja kiihkoilun maailmassa”.
Matti Hällin tuotanto oli laaja ja monipuolinen. Teatteriohjaaja Juha Hurme määritteli teosten päähahmoja ”miehiksi vailla ominaisuuksia”.
Artikkelin lähde Kaleva