Artikkelin lähde Kaleva
Esitys kylän liittämiseksi osakuntaliitoksella Iihin jätettiin Oulun kaupunginhallitukselle maanantaina.
Vetoomuksen allekirjoitti 92 prosenttia asukkaista.
Kaupunginhallituksella on kuusi kuukautta aikaa hankkia Iin ja Oulun valtuustojen lausunnot ja toimitettava esitys lausuntoineen valtiovarainministeriölle.
pekka rahko tekstit // jarmo kontiainen kuvat // lea remes grafiikka
– Ii on aivan tuossa vieressä, Tauno Huovinen perustelee jakkukyläläisten halua osakuntaliitokseen.
– Iin keskustassa on hyvät kaupat ja liikkeet, Eeva Huovinen lisää.
Tauno Huovinen muutti Jakkukylään, vaimonsa kotikylälle, 30-vuotiaana. Yli puolet elämästä on hänellä kulunut kylän elämää seuratessa.
Ii on toki ollut kyläläisille aina yhtä lähellä, mutta kuntaliitos on vienyt monet Yli-Iissä tarjolla olleet kunnan palvelut Kiiminkiin.
Kun terveyskeskuksen valitseminen tuli mahdolliseksi, Huoviset siirtyivät heti käyttämään Iin terveyskeskusta. Kiiminkiin matkaa tulisi Huovisen mukaan 35 kilometriä.
– Tämä on rauhallinen kyläyhteisö, Huoviset kiittelevät Jakkukylän henkeä.
Iihin liittymisessä kyläläisiä houkuttaa läheisyyden lisäksi Iin kylien kehittämismyönteinen strategia. Ii palkittiin kuluvana vuonna Suomen kylämyönteisimpänä kuntana.
Elinan kotileipomo löytyy Iijoen eteläpuolelta Jakkurannalta. Toimitusjohtaja Janne Niskala on niitä harvoja työmatkalaisia, jotka tulevat töihin Oulun kaupunkialueelta Jakkukylään eikä päinvastoin.
Kylä on kuitenkin miehelle tuttu paikka, sillä Niskala otti vetovastuun leipomosta sukupolvenvaihdoksessa vajaat kymmenen vuotta sitten.
– Tässä rakennuksessa olen tienannut ensimmäiset rahani, lomittajana Yli-Iin kunnalle, Niskala muistelee aiemmin navettana olleen leipomorakennuksen historiaa.
Nyt Niskala asuu siis kaupungissa, mutta käy vapaa-aikanaankin Jakkukylässä, muun muassa metsästämässä.
Gluteenittomiin tuotteisiin erikoistuvalla leipomolla painavat joulukiireet päälle, mutta Niskala on ehtinyt seurata osakuntaliitoskeskusteluakin.
– Jos kuntalaiset ovat Iihin liittymisen kannalla, se on ehdottoman kannatettava asia, Niskala painottaa.
– Yritystoiminnan kannalta muutoksella ei olisi suurta merkitystä, hän lisää.
Jakkukylällä toimii noin viisitoista yritystä.
– Kylän koulussa on vähän yli 60 lasta, kertoo kuusi vuotta sitten Jakkukylään muuttanut Juha Kosola.
Jakun koulun erikoisuus on oppilaiden venekuljetus. Kylä on kahden puolen Iijokea ja eteläpuolen oppilaat kulkevat sulan veden aikana kouluun joen yli veneellä.
Ikärakenteeltaan kylä on nuori, kolmannes asukkaista on alle 19-vuotiaita. Neliopettajainen koulu oli Yli-Iin mitoissa suuri, mutta kuntaliitoksen myötä tilanne muuttui.
– Oulun mittakaavassa se tuntuu olevan pieni koulu, Kosola ihmettelee. Oululaistuneiden kyläläisten on jo pitänyt olla yhteydessä päättäjiin koulun kohtalon tiimoilta.
Myös kyläläisiltä evätyt rakennusluvat ihmetyttävät Jakkukylällä. Oulun politiikka koetaan Koskelan mukaan keskittämispolitiikaksi, jossa syrjäkylällä asuminen nähdään riesana.
– Löysässä hirressä ollaan, Koskela kuvaa tilannetta.
Iissä opettajana työskentelevä Kosola ei usko liitoksen tuovan perheen arkeen paljon muutoksia.
– Kauppareissuilla käydään voittopuolisesti Iissä, Kosola kertoo. Oulun liikkeissä käydään, jos Ouluun sattuu olemaan muuten käyntiä.
– Esitykset näin suurista osaliitoksista ovat harvinaisia, neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa valtiovarainministeriöstä kertoo.
Useimmat osaesitykset koskevat Hernesmaan mukaan vain muutamia kiinteistöjä tai muita pienempiä alueita. Ne ovat luonteeltaan enemmänkin teknisluonteisia rajatarkasteluja.
Osaliitoshakemuksia on ministeriössä käsitelty viime vuosina noin kymmenen vuosittain ja päätökset ovat olleet valtaosin kielteisiä.
Vuosina 2001–2010 hakemukset olivat hieman yleisempiä, ja niitä hyväksyttiin vuodessa kolmesta viiteen kappaletta.
– Hyväksymiselle on lain mukaan tiukemmat edellytykset, jos toinen kunnista vastustaa siirtoa, Hernesmaa korostaa.
– Jos liitos sopii molemmille kunnille, ministeriössä tutkitaan täyttääkö esitys kuntarakennelain mukaiset edellytykset, Hernesmaa kertoo.
Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on kuntarakennelain mukaisesti elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta, ja päätös kuntajaon muuttamisesta on tehtävä ennen muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden kesäkuun loppua.
Artikkelin lähde Kaleva