Hunajakennot siivittivät voittoon

”Maailman paras toimisto” kehitetään vientituotteeksi Oulun Toppilassa.

Vaikutteita Japanista.

Arja Mikkola

Oulu

Arkkitehtiopiskelija Johannes Koskela voitti tiistaina ehdotuksellaan ”Kudos” oululaisen nostolaiteyritys Hongisto Oy:n ja Oulun yliopiston järjestämän puuarkkitehtuurikilpailun. Inspiraationsa ”maailman paras toimistorakennus” on saanut hunajakennon muodosta.

Kilpailijoille oli annettu aikaa vain pari kuukautta. Kovin kiire taisi kuitenkin tulla tuomaristolle, sillä kisaan ilmoitettiin peräti 40 ehdotusta. 15 niistä ylsi loppusuoralle asti. Tiistaina professori Rainer Mahlamäki esitteli yhdessä juryn kanssa seitsemän kärkiluomusta arkkitehtuurin tiedekunnan juhlahetkessä.

– Kaunis, korkealaatuinen, omaleimainen rakenne. Erinomaiset yhteisölliset toimitilat, tuomarit kiittävät voitokasta ratkaisua.

– Löysin muodon, joka on jäykkä ja kevyt. Siitä oli helppo lähteä jatkamaan, kertoo Johannes Koskela. Hän opiskelee kuudetta vuotta ja on kotoisin Tampereelta.

”Kudos” koostuu pohjakerroksesta, toimistotilasta ja asuinkerroksesta. Kukin työskentelykenno on noin sata neliötä. Myös julkisivu toistaa persoonallisesti kuusikulmion muotoa. Ikkunaseinää varten on kehitetty herkän kapeasta puusta kaksoisjulkisivu, johon voi kiinnittää myös aurinkokennoja.

Mielessä oli kylämäinen yhteisö toimistorakennuksen sisällä. Bonsaita muistuttava puu kertookin vaikutteista: Koskela on opiskellut vuoden Osakassa.

– Tila-ajattelu on tässä jollakin tavalla japanilaista. Työyhteisö oli paljon perhemäisempi ja siitä huolehdittiin enemmän kuin täällä, Koskela toteaa.

Hän halusi myös korostaa erilaisia hierarkioita tilojen välillä. Kennoja ympäröivät liikennetilat sekä välitilat, joissa voi rentoutua.

Materiaaleja on vain kaksi: CLT-massiivipuu (cross laminated timber) sekä lasi.

– Tavoitteena on, että taloa ruvettaisiin rakentamaan 2017 loppuvuodesta, kertoo Hongiston toimitusjohtaja Mariia Yrjö-Koskinen.

Yrjö-Koskinen vetää Toppilassa 60-vuotiasta perheyritystä, jonka toimitilat ja perusliiketoiminta siirretään pian toiseen paikkaan, pois uuden alta.

Tontille jatkokehitellään puinen toimistotalo, josta on tarkoitus versota tulevaisuuden liiketoimintaa. Koko kilpailuhan tähtäsi moduulimaiseen toimistotaloon, jota voidaan monistaa vientiä varten.

– Meillä on jo hyviä yhteistyökumppaneita. Yritykset ja yhteisöt, jotka ovat kiinnostuneita, ovat erittäin tervetulleita, sanoo Yrjö-Koskinen.

Oulu on hänestä hieno paikka lähteä kehittämään kestävän kehityksen prototyyppiä varten niin valaistusta, lämmitystä kuin ilmanvaihtoakin.

– Siellä tehdään kaikkien uusien cleantech-tuotteiden testaus, kertoo konsultti Pertti Björkroth. Pilottitaloon tullaan asentamaan satoja antureita.

Juryssa myös mukana vaikuttanut kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen Oulun yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista arvelee, että kilpailu saattaa vauhdittaa koko Toppilan muodonmuutosta. Päätöksiä ei vielä ole, mutta teollisuusalueesta on tarkoitus muokata vaiheittain palvelujen, hallinnon ja asumisen alue.

– Kun on haasteellisia alueita tapetilla, lähdetään monesti hakemaan useita vaihtoehtoja. Ehkä tästä saadaan lähtölaukaus, joka jouduttaisi alueen kokonaistarkastelua. Lajusesta tuomarointimenettely sopii hyvin, kun pitää tehdä rohkeita päätöksiä tulevaisuutta varten.

– Keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä. Se kypsyttää.

Fakta

Seitsemän arkkitehti-opiskelijaa palkittiin

Tavoitteena oli luoda puinen toimistorakennus, joka sopii kansainvälisille markkinoille.

Sisäpiha-ajatusta hyödynnettiin monin tavoin, viherterasseja näkyi vähemmän.

Seitsemän opintonäytettä sai kunniakirjan ja rahapalkinnon.

1. palkinto “Kudos”, Johannes Koskela

2. palkinto “Puusta pitkään”, Teemu Leppälä

3. palkinto “Muhina & Kuhina”, Aleksi Rastas

Lunastukset:

“Circle of life”, Aki Markkanen

“O-collective”, Maiju Lehtimäki

“Dove tail”, Gregor Wolfgang Schuler, Sveitsi

Kunniamaininta: “Hand in hand”, Anna Grönlund

”Haluttiin jotakin erityistä, erilaista, viehättävää.”

Rainer Mahlamäki

dekaani, professori

Arkkitehtiopiskelija Johannes Koskelan voittoisa ehdotus on ottanut vaikutteita mehiläiskennon muodosta sekä Japanista.

Kilpailussa tavoiteltiin puista toimistorakennusta, joka vastaa kestävän kehityksen haasteisiin vientimarkkinoilla.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva