Artikkelin lähde Kaleva
Jussi Pesonen Kaleva
Oulu Oulujoki on 125-vuotiaalle Oulun Energialle kuin verisuoni, elinvoimaa kuljettava laskimo. Sen rannalla energiayhtiö piti keskiviikkona valoa sykkivän kansanjuhlan.
Kuuden jälkeen Raatinsaaren Lohitielle eli Merikosken siltojen itäpuolelle oli pakkaantunut sadoittain, ehkä tuhansittain, seisoskelevia ihmisiä.
Valaistujen telttojen välistä kuului rauhallista turinaa, kun väki siemaili kuumaa glögiä pipareita mutustaen. Varpaita ja hartioita paleli talven harvinaisena lumi- ja pakkasiltana. Taustalla tykytti diskomusa.
Valonheittimet haravoivat taivasta kuin lentokoneita etsien.
Mutta sen jälkeen Oulun Energia järjesti saareen kunnon show’n.
Illan päätti ilotulitteinen pyroesitys, jossa rannan lava peittyi savuun ja jota tulisuihkut pyörien pyyhkivät kuin luudat. Käynnissä oli kuin valtaisa hitsaus, jossa valmistettiin kukkia. Yleisökin ulvahteli.
Taiteilijat olivat Sami Tammi Helsingistä ja Tulikukka-ryhmä Oulusta.
Ryhmä myös aloitti juhlan ohjelman. Se leikki tulisoihduilla ja vanteilla ja tangoilla ja esitys vahvistui vihaiseksi taisteluksi ennen kuin hiljeni katsojille kuuluneeseen ja näkyneeseen tulenhenkäykseen.
"Tästä illasta jää pysyvä valojälki", toimitusjohtaja Juhani Järvelä sanoi puheessaan hetkeä myöhemmin.
Hän myös kertoi, että yhtiötä 1940-luvun lopulta johtaneella Olof Råberghillä oli tapana ajaa Oulun keskustassa aasikärryillä kahta apinaa kuljettaen.
Ennen "silmäätekevien" osuutta Citydancen tanssijat esittivät vaikuttavan yllätysnumeron huomioliivit yllään.
Talousjohtaja Antti Ollikainen puolestaan aisti Oulun Energian tuoksuvan uudelta autolta. Hyvin siis menee.
Juhlittiin sentään Oulun Energian pitkää elämää sekä ensi vuonna tapahtuvaa yhtiöittämistä.
Valon juhla oli eräänlainen uusinta 125 vuoden takaa, kun Ouluun sytytettiin ensimmäiset katuvalot ja kansa juoksi pylväältä pylväälle niitä ihmettelemään.
Vuonna 2014 Raatissa liikkuivat lähinnä taputtavat tumput, mutta yleisö vaikutti hyväntuuliselta ja nauttivaltakin.
"Hyvä, hyvä, hyvä, hyvä, hyvä", huusi Mieskuoro Huutajat rannasta selkä yläjuoksulle päin.
Ja kohta: "Kovaa koski Oulujoki, oululaisten oma joki, Kainuun poika, syntyi Ryssän rajamailla!"
Ja viimein: "Olette nyt nähneet Pohjolan valkean kaupungin. Voitte katsella sitä kesäyön valohämyssä yli vaikenevien kattojen."
Samalla Huutajien taakse Merikosken lamellipadolle oli syttynyt lähes 400 metriä valoja: Ari Tiilikaisen taideteos m³/s. Siinä 127 valaisinta loivat padon kylkeen vaihtuvia värejä.
"Teos kuvaa veden olemusta eri muodoissa: jäätynyttä vettä, kuohuja ja elävää vettä, turbiinien liikettä", siilinjärveläinen Tiilikainen kertoo.
Teos jää padolle pysyvästi, mutta juhlan jälkeen värit pyörivät hillitymmin. Jouluksi on toki luvassa sinisen tilalle punaista.
Artikkelin lähde Kaleva