Artikkelin lähde Kaleva
Siru Sipola Kaleva
Oulu Oulun yliopistossa pidettiin joulukuussa 43 väitöstilaisuutta. Väittelijöistä noin neljäsosa oli ulkomaalaisia. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä esimerkiksi viime joulukuussa väittelijöitä oli 27.
"Marraskuussakin väittelijöitä oli melko paljon, 27, eli vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana väitöstilaisuuksia on ollut 70. Tänä vuonna tohtoreita valmistuu vähintään 170, heistä 41 on ulkomaalaisia", Oulun yliopiston tohtorikoulun dekaani Markku Juntti kertoo.
Luku on yliopiston historian toiseksi suurin. "Ennätysvuosi oli 2011, jolloin valmistui 182 tohtoria. Silloin tehtiin tutkijakoulu-uudistus ja moni opiskelija halusi opintonsa valmiiksi ennen tutkintojen rakennemuutoksia. Valmistujamäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut 140-150 tohtoria vuodessa."
"Väittelymäärät ovat olleet kasvussa, koska Suomessa on systemaattisesti pyritty lisäämään tohtorikoulutusta."
Vuodenvaihteen väitössuma johtuu Juntin mukaan pitkälti "yleisinhimillisistä syistä", eli siitä, että osa tälle vuodelle suunnitelluista väitöskirjoista valmistui viime tingassa.
"Kun aikaraja häämöttää, on pakko saada työ valmiiksi. Näinhän se on monesti ihmisillä muissakin hommissa."
Yliopistolla on omat intressinsä saada jatkotutkintoja valmiiksi, sillä jokaisesta tohtorista kilahtaa yliopistolle noin 90 000 euroa. Valmistumista tuetaan muun muassa vertaistukiryhmillä ja väitöskirjan viimeistelyyn myönnettävällä rahallisella tuella.
"Toki tulosohjaus tuo painetta, mutta yliopisto tarvitsee tutkintoja ensi vuonnakin, joten pelkästään taloustavoitteiden täyttämisestä loppuvuoden väitösruuhka ei johdu."
Ulkomaalaisten väittelijöiden määrä on Juntin mukaan ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa. Viime vuonna ulkomaalaisia väitteli Oulun yliopistossa 27, toissa ja sitä edellisenä vuonna ulkomaalaisia väittelijöitä oli 16 ja 22. Kasvu ei ole sattumaa, vaan seurausta Suomen tieteen kansainvälistymisestä.
"Opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja muiden tutkimusrahoittajien, yliopiston ja EU-hankkeiden painopiste on kansainvälisyydessä. Suomen tiede tarvitsee ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita, sillä meillä alkaa olla pula tutkijoista, jotka hallitsevat pitkän matematiikan ja fysiikan. Omat ikäluokkamme eivät tuota tarpeeksi näitä osaavia tutkijoita."
Suomi on ulkomaalaisille opiskelijoille houkutteleva maa. Yliopistojen ja tieteen tekemisen maine on hyvä. "Tärkeitä vetovoimatekijöitä ovat myös yhteiskunnan turvallisuus, toimiva oikeuslaitos sekä hyvä päivähoito ja peruskoulutus tutkijoiden lapsille."
Suurin osa ulkomaalaisista väittelijöistä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon kotimaassaan, mutta tohtorin tutkintoon tähtäävien perustutkinto-opiskelijoiden määrä Oulun yliopistossa on Juntin mukaan nousussa. Kansainvälisiä maisteriohjelmia on tullut lisää.
Eniten väitöstutkimuksia tehdään lääketieteellisessä tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa. Lääketieteen tohtorit ovat etupäässä suomalaisia.
"It-ala on yhä vahva tohtorien tuottaja. Luonnontieteellisten ja teknillisen alojen väitöksiäkin tehdään paljon. Kauppakorkeakoulu on kasvattanut viimevuosina jatkotutkintomääräänsä enemmän kuin mikään muu ala."
Tänä vuonna valmistuvista noin 170 tohtorista naisia on 95. Ulkomaalaisten kohdalla tilanne on toisin päin. 41 tohtorista naisia on 14.
Valtaosa ulkomaalaisista tohtoriopiskelijoista tulee Ouluun Kauko-Idästä ja Keski-Aasiasta: Iranista, Pakistanista, Kiinasta ja Intiasta. "Etelä-Amerikasta ja Euroopastakin on opiskelijoita jonkin verran."
Juntilla ei ole tarkkaa tilastoa Oulusta valmistuneiden ulkomaalaisten tohtoreiden työllistymisestä Suomeen. "Minulla on tuntuma, että noin puolet työllistyy ainakin lyhytaikaisesti tänne. On kohtuullisen yleistä, että Suomeen haluttaisiin jäädä, mutta sopivaa työpaikkaa ei löydy."
Artikkelin lähde Kaleva