Artikkelin lähde Kaleva
Tiesitkö muuten, että jalkapallo on myös fysiikkaa ja tilastotiedettä? Tai että ruuanlaitto on joukko kemiallisia prosesseja? Nykyteknologialla tällainen arkielämän tiede voisi olla osa esimerkiksi kirjaston palveluja jolloin tieteen maailma olisi avoinna yhä useammalle.
Tällainen tulevaisuuden kirjasto ja uudenlainen näkökulma tiedekasvatukseen oli Oulun yliopiston Informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotarin ja Tiedeviestinnän maisteriohjelman koordinaattori Jari Sahlgrenin mielessä, kun he lähtivät marraskuun lopussa kertomaan ideastaan ja tutkimusyhteisöstään Singaporeen, kansainväliseen tiedekasvatuksen konferenssiin. Idea rakentuu Oulun yliopiston operoiman Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukuinto-ohjelman pohjalta.
"Lukuinto pyrkii lasten ja nuorten lukuinnon lisäämiseen sekä uusien lukutaitojen käyttöönoton tukemiseen koulun ja kirjaston yhteistyön avulla. Tätä ideaa voisi soveltaa myös LUMA-aineiden, eli luonnontieteiden, matemaattisten aineiden ja teknologian edistämiseen tiedekasvatuksen näkökulmasta" kertoo Huotari.
Koulun ulkopuolella tiedekasvatuksen toteuttajana ovat perinteisesti olleen tiedekeskukset. Kuitenkin myös kirjastot voisivat osallistua tiedekasvatukseen.
"Olemme kiinnostuneita LUMA-aineiden oppimisen edistämisestä "olohuonekirjastossa", jossa ympäristöön sulautetun tekniikan avulla erilaiset tiedesisällöt tarjotaan käyttäjän käden ulottuville", Huotari sanoo.
Sulautettua tekniikkaa ovat esimerkiksi kaupoissa ja käytävien seinillä vilahtelevat QR-koodit, joita voi ladata kännykkäsovelluksella. Koodi sisältää informaatiota, joka vie käyttäjän uuden tiedon äärelle. Tulevaisuudessa sulautettua tekniikka voi olla vaikkapa kirjoissa tai sohvan käsinojissa.
Tällaiset uudet sisällöt edellyttävät uusia lukutaitoja. Perinteisesti lukutaidolla tarkoitetaan luku- ja kirjoitustaitoa kun taas uusiin lukutaitoihin kytkeytyy myös kuva, ääni ja liike. Uusien lukutaitojen avulla voidaan laajentaa ihmisen ilmaisukykyä.
"Oppimisessa on tärkeää, että jokaisen vahvuudet sisältöjen tuottamisessa otetaan huomioon. Yksi oppii liikkeen kautta, toinen kuulemalla, kolmas taas lukemalla ja kirjoittamalla" kertoo Huotari.
Tutkimusidea herätti kiinnostusta Singaporessa.
"Euroopan komission mukaan LUMA-aineiden kiinnostuksen kasvattaminen on tärkeää, sillä nuorten kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on harmillisen vähäistä. Tilanne on sama myös Suomessa", Sahlgren toteaa.
"Jos vielä idean rahoituskin onnistuisi", Huotari toivoo.
Anna-Maija Huhta
Artikkelin lähde Kaleva