Artikkelin lähde Kaleva
Anna Kilponen Kaleva
Oulu Miltä tuntuisi olla feministikirjailija Afganistanissa tai homojen oikeuksia ajava taiteilija Ugandassa? Muun muassa näillä kysymyksillä hailuotolainen Turvasaari-työryhmä haluaa herätellä ajattelemaan vainottujen taiteilijoiden asemaa ulkomailla.
Ryhmä sai viime viikolla Koneen Säätiön 27 600 euron suuruisen apurahan Hailuoto - turvasaari vainotuille taiteilijoille -hankkeeseen.
Sen takana ovat Oulun seurakuntayhtymän kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács ja joukko saaren kulttuurivaikuttajia.
Turvasaaren tarkoituksena on tarjota Hailuodosta turvaa ja taata työskentelyrauha kotimaissaan vainotuille tai muuten hankalissa oloissa työtään tekeville taiteilijoille.
Tosiasiassa ei tarvitse mennä Ugandaan saakka löytääkseen esimerkiksi poliittista turvapaikkaa etsiviä, ei-toivottuja taiteilijoita.
"Heitä löytyy Venäjältä, Valko-Venäjältä, jopa Unkarista ja Italiasta, jossa on mafian tappolistalle päätyneitä kirjailijoita", Kovács kertoo.
Suomen paikoin ruuhkaisista vastaanottokeskuksista löytyy Kovácsin mukaan esimerkiksi kirjoitusrauhaa kaipaavia kirjailijoita. Heillekin Hailuoto voisi tarjota mahdollisuuden työskentelyyn.
Turvasaari-hankkeessa tullaan keskittymään, ainakin aluksi, kirjailijoihin. Humanitaarisen avun ohella kyse on myös kulttuurivaihdosta.
"Tämä antaa erittäin hyvät mahdollisuudet myös paikallisille olla vuorovaikutuksessa kirjallisuudesta ja taiteesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa."
Suunnitelmissa onkin työpajojen järjestäminen residenssitaiteilijoiden kanssa.
"Kiinnostusta on jo ollut valtakunnan tasolla: monet kirjailijat ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua mahdollisiin työpajoihin."
Kovács korostaa, että mistään massiivisesta toiminnasta ei ole kyse. Alkuvaiheessa residenssiä tullaan tarjoamaan yhdelle tai kahdelle kirjailijalle kerrallaan, minimissään kolmen kuukauden ajaksi.
Toteutuessaan Hailuodon turvasaari olisi Suomen ensimmäisiä taiteilijoiden turvaresidenssejä. Taiteilijoiden turvapaikkatoimintaa on kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa asiaan ollaan vasta heräämässä.
Turvasaaren innoittajina ovat olleet Ruotsin ja Norjan Safe Haven -kaupungit. Ruotsissa taiteilijoiden turvapaikat ovat kaksivuotisia. He saavat myös asunnon ja työskentelystipendin.
"Tarkoituksena ei ole lähteä kopioimaan mallia muualta, vaan toteuttaa omiin olosuhteisiin sopivaa toimintaa."
Kovácsin mielestä Hailuoto on sopiva yhdistelmä maaseudun rauhaa ja vilkasta kulttuurielämää.
"Työskentelyrauha on taattu. Lisäksi Hailuodossa asuu ja vierailee taiteilijoita. Tapahtumiakin on teatteri- ja musiikkifestareista lähtien."
Työryhmä aikoo edetä pienin askelin: ensin keskitytään käytännön järjestelyihin ja selvitetään tilannetta Suomen rajojen sisällä.
Työtä helpottaa se, että verkostoja on jo olemassa, sillä muutamalla työryhmän jäsenellä on jo aiempaa kokemusta maahanmuuttajatyöstä.
Tiloistakin on keskusteltu alustavasti kunnan ja muiden tahojen kanssa.
"Ensin kartoitamme Suomen vastaanottokeskukset ja kiintiöpakolaiset. Seuraava askel on laajentaa muualle Eurooppaan."
Varovaisissa haaveissa on, että ensimmäiset turvaresidenssitaiteilijat aloittaisivat Hailuodossa viimeistään loppukesällä tai alkusyksyllä 2015.
Kovács itse on jäämässä kansainvälisen työn pastorin virastaan vuodeksi vuorotteluvapaalle ensi vuoden alussa saattaakseen hankkeen vauhtiin.
"Tarkoitus on, että projektista tulisi pidempiaikainen. Tämäntyyppisellä työllä on takuulla positiivisia vaikutuksia niin kunnallisesti kuin valtakunnallisesti."
Artikkelin lähde Kaleva