Pokkitörmällä pinnistellään

Elina Ursin Kaleva
Oulu Kun kello pirisee välitunnin merkiksi, Oulun lyseon ensimmäisen kerroksen Ahtisaaren aulan puupenkit täyttyvät vauhdilla. Osa oppilaista etsii vapaata tilaa juhlasalista ja tietokoneluokasta.
Koska pakkoa ei ole, lukio-oppilaat eivät mielellään mene ulos haukkaamaan raitista ilmaa, vaan välitunnit vietetään sisällä.
Kellarikerroksen miesten- ja naisten vessojen vieressä kapealla käytävällä nojailee tai istuu kymmeniä oppilaita odottaen oppitunnin alkua. Muutaman askeleen päässä naisten vessajono tavoittelee kellarikerroksen portaita. Epämiellyttävä vessan haju leijuu ilmassa.
Ilmanvaihdossa ja sisäilmassa on ollut jo useamman vuoden ongelmia. Talvella huterista ikkunoista vetää ja puulattian läpi hohkaa kylmää.
Tila-ahtaus vaivaa ruokalassa ja kellarikerroksen käytävillä sekä oppilaiden ja opettajien sosiaalitiloissa.
Jonottaminen tympii. Lukiolaistytöillä tekee tiukkaa käydä vessassa vartin välitunnin aikana. Myös kello 11 ruokailuun on tungos, kertovat Lotta Keränen ja opiskelijakunnan puheenjohtaja Julius Norrena.
Päivän aikana valmiskeittiön ahtaissa tiloissa ruokailee noin 550 oppilasta, kun tilat on mitoitettu 400:lle.
"Voi olla, että ruokalaan ei mahdu syömään. Seuraava kattaus on kello 12.30 ja se on tosi myöhään", abit kertovat.
Kellarikerroksen fysiikan ja kieltenluokka ovat matalia ja opetusryhmässä saattaa olla 40 oppilasta. Hiilidioksidin määrä luokassa kasvaa 75 minuutin oppitunnin aikana ja aiheuttaa oppilaille väsymystä ja jopa päänsärkyä.
Talvipakkasella kellarinluokkien lattiarajasta vetää kylmä luihin ja ytimeen. Keväällä ja syksyllä puolestaan on kuuma ja ilma tuntuu loppuvan luokassa kesken, Keränen kertoo.
"Kellariluokissa osa oppilaista pitää talvitakkia päällä tunnilla. Viileää on", Norrena kertoo.
Lyseossa odotetaan peruskorjauksen alkamista kuin kuuta nousevaa. Hankesuunnitelmassa vuodelta 2013 esitettiin peruskorjauksen toteuttamista kaupungin erillisinvestointina vuosina 2016-2017.
Remontti siirtyi kaupunginjohtaja Matti Pennasen budjettiesityksessä vuodella eteenpäin.
Arkkitehti C. L. Engel suunnitteleman lyseon vanhin osa valmistui 1831 ruotsinkielisen lyseon käyttöön. Pokkitörmälle suomenkielinen lyseo muutti vuonna 1892. Kokonaisuutta täydennettiin, kun voimistelusali valmistui vuonna 1906.
Edellisestä remontista on kohta 30 vuotta. Silloin muun muassa ehostettiin ikkunoita ja ilmanvaihtokoneistoa uusittiin.
Kun peruskorjauksen aika koittaa syksyllä 2018, lyseolaiset joutuvat evakkoon.
Väliaikaisista tiloista rehtori Mika Aallolla ei ole tietoa, ei myöskään opetustoimen lukiojohtaja Pekka Fredrikssonilla.
"Puolitoista vuotta joudumme olemaan evakossa. Koska iso osa opiskelijoista kulkee lukiossa Oulun kaupungin ulkopuolelta, Pudasjärveltä asti, toivon, että evakkotilat löytyvät kohtuullisen keskustasta, joukkoliikenneyhteyksien varrelta", Aalto sanoo.
Aalto luottaa, että lyseo säilyy nykyisellä paikallaan.
"Viime kädessä poliitikot päättävät."
Oulun lyseota vanhemmalle Jyväskylän lukiolle kävi huonosti, kun lukiotoiminnan vastuu siirtyi kaupungilta koulutuskuntayhtymälle. Vanha ja perinteikäs Jyväskylän lyseon rakennus jäi pois koulukäytöstä.
Kaupunginhallituksen mukaan lyseon säilyttäminen lukio-opetuksen käytössä olisi tullut liian kalliiksi.
"Kulttuurihistoriallisesti olisi sääli, jos Oulun lyseon rakennuksessa toimisi jokin muun kuin lukio. Koko Suomessa vastaavanlaisia historiallisia jatkumoita ei monta ole", sanoo Mika Aalto.
Onen, Oulun Nuorten Edustajiston puheenjohtaja Norrena lupaa omalta osaltaan liputtaa lyseon säilyttämisen puolesta.
"Lyseoon kuuluu vanhan koulun imago", Norrena sanoo.

Artikkelin lähde Kaleva