Artikkelin lähde Kaleva
Elina Ursin Kaleva
Oulu Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen sekä yhdistymishallituksen puheenjohtaja, professori Kyösti Oikarinen ihmettelevät Kolarin kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin väitteitä Oulun kuntaliitoksen osittaisesta epäonnistumisesta. Oikeustieteellisessä väitöskirjassaan Tornberg käsitteli Oulun ja Rovaniemen kuntaliitoksia.
"Tornberg ei ole ymmärtänyt, mitä liitoksella on haettu. Työ on vasta alussa", Pennanen sanoo.
Oikarinen huomauttaa, että Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien liitosta voidaan arvioida vasta kymmenen vuoden päästä.
27. joulukuuta Kalevassa julkaistussa haastattelussa Tornberg kritisoi Oulun kuntaliitosta. Tornbergin mukaan ongelmia liittyi pitkään siirtymäaikaan, yhdistymishallituksen kokoonpanoon, Oulun kaupungin ja kuntien viime hetkellä tekemiin investointeihin sekä henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaan.
Tornberg väittää, että Oulun liitos oli rutiiniyhdistyminen, ei strateginen yhdistyminen. Pennanen ja Oikarinen kiistävät väitteen.
"Liitoksen strategiset kärkitavoitteet olivat palvelujen ja Oulun seudun elinvoiman turvaaminen vuonna 2020 sekä Oulu pohjoisen keskuksena", Pennanen kertoo.
Pennanen muistuttaa, että kuntaliitosneuvottelujen tuloksena seudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi synnytettiin muun muassa BusinessOulu.
Sen sijaan Tornbergin kritiikki siirtymäajasta osuu Pennasen mukaan oikeaan. "Pitkä siirtymäaika ei ole liitoksessa hyvä. Vuosi, puolitoista pitäisi riittää", Pennanen sanoo.
Tornberg moittii 20 jäsenen yhdistymishallituksen kokoonpanoa. Mukana oli vain yksi yrittäjä, ja yksi oli yksityissektorin työntekijä.
"Yhdistymishallitus koostui kunnan ja valtion työntekijöistä sekä näiden eläkeläisistä. Tämä merkitsee sitä, että porukka päätti omien viiteryhmiensä eduista", Tornberg sanoo haastattelussa.
"Kyse on demokraattisesta yhteisöstä. Ilman henkilöstön vahvaa mukanaoloa näin isoa muutosta ei voida tehdä", Pennanen vastaa kritiikkiin.
Mitä tulee investointeihin, Oulun keskustan kehittäminen oli jo olemassa ennen liitosneuvotteluja, Pennanen huomauttaa.
"Kallioparkkia koskevat päätökset tehtiin oikeaan aikaan, laman aikana. Myös kallioparkin hyödyt näkyvät vasta 10 vuoden päästä. Raskain asia kuntaliitoksessa oli Oulun velan kasvaminen", Pennanen sanoo.
"On erittäin kaukaa haettu väite, että kallioparkkipäätös vauhditti Haukipudasta rakentamaan koulun", Oikarinen sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva