Uusi lukijasukupolvi innostui Päätalosta

Seppo Simola STT
Helsinki Kirjailija Kalle Päätalon syntymästä tuli marraskuussa kuluneeksi 95 vuotta. Päätalon tuotannon povattiin vaipuvan unhon yöhön sota- ja jälleenrakennussukupolven mukana, koska häntä on pidetty liiaksi oman aikakautensa vankina. Toisin on kuitenkin käynyt.
Päätalon esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi vuonna 1958. Gummerus on tänä syksynä julkaissut Iijoki-sarjasta uudelleen sen ensimmäiset osat.
Ensin Päätalosta kiinnostuivat jälleenrakentajapolven lapset ja nyt heidän lapsensa. Uutta lukijapolvea edustava Karoliina Timonen (s. 1977) heitti Iijoki-sarjan kimppalukuhaasteen emännöimässään Kirjava kammari -kirjablogissa. Haasteessa on tänä vuonna luettu yhdessä Iijoki-sarjaa, Päätalon tunnetuimpia teoksia.
"Kirjojen todenperäisyys viehättää nuorta lukijakuntaa. Päähenkilö on helposti lähestyttävä: Hieman epävarma ressukka, mutta avoin ja yltiörehellinen", Timonen sanoo.
Iijoki-sarja on yhden elämäntavan ja sukupolven testamentti. Se kuljettaa lukijan 1920-luvun alusta 1950-luvun loppuun läpi sota- ja pulavuosien.
"Päätalon kirjat ovat kuin kiehtovia historiantunteja, joita on elävöitetty hersyvällä puheenparrella ja omalaatuisilla sattumuksilla."
Päätalon tyyliin suhtaudutaan usein ennakkoluuloisesti, mutta monet Päätalo on silti vanginnut ensilukemalta. Usein Päätalo-harrastajat käyttävät uskonnollista retoriikkaa kertoessaan harrastuksensa synnystä.
Yksi 26-osaisen Iijoki-sarjan kantavista teemoista on työ. Ihmisen arvo punnittiin kyvyssä tehdä työtä siinä maailmassa, johon Kalle Päätalo vuonna 1919 syntyi.
Tämä ankara elämän laki ajoi Päätalonkin tukkimetsään varhaisteininä, kun hänen isänsä terveys oli romahtanut.
Kun Päätalo oli voittanut yhteisönsä arvostuksen ensirivin työmiehenä, edessä oli toinen ankara savotta: sota.
Rikkiammuttu metsätyömies kotiutui lähes viiden vuoden reissulta Tampereelle vaimon luo. Alkoi uuden ammatin opettelu. Aputyömiehestä sukeutui viidessä vuodessa rakennusmestari.
"Kallen kertomuksista voi löytyä paljonkin samastuttavaa oman suvun tarinoihin liittyen", Timonen muistuttaa.
Timosen mukaan Iijoki on kiinnostava myös tieteen näkökulmasta.
"Iijoki-sarja voi osoittautua sosiaalihistorian ja kansatieteen tutkijoille oikeaksi aarrearkuksi, vaikka kyse on romaaneista", itsekin sosiaalihistoriaa opiskellut Timonen sanoo.