OYS köhii pahassa kierteessä

Pekka Rahko Kaleva
Oulu OYSissa jatkettiin pitkää sisäilmaremonttien sarjaa siirtämällä post-operatiivisen tehohoidon osasto remontin alta evakkoon. Rakennuksissa on toiminta- ja taloussuunnitelmassa arvioitu olevan noin 250 miljoonaa korjausvelkaa.
"Välittömän korjaustarpeen arviointi neliömäärinä on vaikeaa, kun kokonaisneliömäärä jo sinällään noin 220 000 neliömetriä, mutta 250 miljoonan euron korjausvelka kertoo aika paljon tilanteesta, jossa koko tulevaisuuden sairaalahankkeelle on varattu 500 miljoonaa euroa", sairaalainsinööri Kari Ukkola Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kertoo.
Vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan "hyvin useissa tiloissa on kosteusvaurioita ja merkittäviä sisäilmaongelmia".
"Välittömän korjaustarpeen alle nimikoitavia ovat ainakin lastenklinikka, keskusleikkausyksikkö sekä keskuskeittiö isompina kokonaisuuksina", Ukkola luettelee.
Kosteusvaurioille ja sisäilmaongelmille yhteisiksi nimittäjiksi Ukkola kertoo hallitsemattomat rakenteiden epäjatkuvuuskohdista aiheutuvat vuotovirtaukset ja painesuhteiden heittelyt, putkirikot, villapölyn sekä iän tuomat rakenteiden ongelmat muun muassa ulkoseinissä.
"Sairaalan tiloja katselmoidaan ja mitataan huoneittain, joita on noin 7 500 kappaletta, tarkoituksena havainnoida ja löytää akuutit korjattavat asiat", Ukkola lisää.
Samoin henkilökunnan oireita kuunnellaan Ukkolan mukaan herkällä korvalla ja aktiivisella moniammatillisella sisäilmatyöryhmällä.
Osastokohtaisia remontteja on Ukkolan mukaan tehty säännönmukaisesti jo useita vuosia. Näissä peruskorjauksissa painopiste on märkätilojen uudistamisessa sekä rakenteiden tiiviyden korjaamisessa.
Lisäksi iv-järjestelmiä päivitetään ja uudistetaan jatkuvasti muun muassa eristevillapölyn eliminoimiseksi.
"Näistä asioista koostuvat pääosin vuosittaiset peruskorjauskustannukset", Ukkola lisää.
"Näillä ei kuitenkaan päästä kuin paikallisiin ja osastokohtaisiin toimenpiteisiin. Oikea ja lopputuloksen kannalta ainoa vaihtoehto tilojen uudistamiselle on laajojen rakennusosien kokonaisuudistaminen joko laajana perusparannuksena tai uudisrakennuksena", Ukkola korostaa.
"Paikalliset peruskorjaukset ovat vain ensiapua tilannetta helpottamaan ja toimintaa varmistamaan."
Viime vuosina sairaalan peruskorjauksiin on käytetty vuosittain noin 12-18 miljoonaa euroa. Tällä tasolla on Ukkolan mukaan arvioitu jatkettavan myös lähivuosina.
"Remonttiaikataulua joudutaan muokkaamaan tilanteen mukaan, ja se myös sanelee tulevia kohteita."
OYSissa odotetaan nyt sairaanhoitopiirin joulukuun kokousta ja siellä erityisesti lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman hyväksymistä.
"Sen jälkeen siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli suunnittelun etenemiseen", sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kertoo.
Investointipäätöksen aika olisi Leskisen mukaan joulukuun 2015 valtuustossa.
Lasten ja naisten sairaalan rakentaminen on Leskisen mukaan noin 70 miljoonan investointi. Se on kuitenkin vain osahanke suuremmassa Tulevaisuuden sairaala -kokonaisuudessa, jonka kustannusten karkea arvio on 500 miljoonaa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva