Artikkelin lähde Kaleva
Mirja Niemitalo
Tyrnävä Houmeri haluaa huomiota, Heta liehauttaa vaaleaa harjaansa ja Halla karkottaa kissan tallin nurkalta.
Hevosharrastaja, taiteilija Pia Hentunen ryhtyi pitkän tuumailun jälkeen maalaamaan hevosia. Pian myös hänen hevosaiheinen taideteoksensa on maamerkkinä Tyrnävän keskustan liikenneympyrässä.
Koko maan asuttuna pitäminen käy koko ajan vaikeammaksi, sillä suomalaiset pakkautuvat suuriin kaupunkeihin. Tyrnävällä keskellä kansallismaisemaa pyristellään valtavirtaa vastaan.
"Me ollaan ylpeitä maalaisuudesta, se on iso voimavara ja mahdollisuus", kunnanjohtaja Marjukka Manninen toteaa.
Hentunen muistuttaa, että maa on rakennettu suomenhevosen voimin. Nyt hevosen tehtävä on pelastaa maaseutu.
Ensi keväänä kunnassa avataan, uuden strategian mukaisesti, hevostalouteen perustuva hevoskaava-alue Palkki, jossa tontteja on asuin- ja yrityskäyttöön.
Ihmiset haluavat asua lähellä tallia, jolloin hevosten hoitaminen on helpompaa. Hevostalouden uskotaan vahvistavan myös maatilamatkailua. Alueelle kaavaillaan maneesia, harjoitusaluetta, talleja ja reittejä turvalliseen ympäristöön.
"Näin voidaan yhdistää hevosharrastus, hevostalousyrittäminen, ratsastuskoulut, raviurheilu, valmennus ja terapiapaikat", Manninen kertoo.
Kansallisen tason kouluratsastajana ansioituneelle Manniselle hevostalous sopii hyvin. Manninen ei ole ajanut harrastustaan kunnan strategiaksi, sillä suunta oli valittu jo, kun hän tuli alkuvuodesta kunnanjohtajaksi.
Maaseutumaisista olosuhteista etsitään elinvoimaa keskittymiskehitystä vastaan. Pitäjässä alkutuotannon osuus on viidennes, kun se on muualla enää keskimäärin 3,5 prosenttia.
Tyrnävän kansainvälisesti tunnettu siemenperuna on tarkoitus nostaa myös kotimaiseen tietoisuuteen. Vastaavia korkealaatuisia siemenperuna-alueita on Euroopassa vain viisi. Muita valttikortteja ovat bioenergia ja lähiruoka. Hevostalous ja kaavan mahdollistama bioenergialaitos liittyvät läheisesti yhteen.
Hybridilaitoksessa on tarkoitus käyttää maatalouden sivuvirtoja, kuten ylijäämäperunaa ja -olkea, hevosenlantaa ja purua. Lisäksi hyödynnetään metsästä ja ojanpientareilta saatavaa biomassaa.
Lähiruuasta on puhuttu vuosia. Mannisen mukaan markkinat ovat olemassa, mutta verkostojen on oltava laajoja ja monipuolisia. Lisäksi tuotteet on saatava vaivatta kuluttajan käsiin.
Tyrnävällä toimitaan, kuten aluetieteen professori Hannu Katajamäki esittää: maaseudun paikallisyhteisö kehittyy ja hyödyntää resurssejaan.
"Maaseutu ei ole yhtenäinen kokonaisuus. Lähienergia, ruuantuotanto, virkistys ja vapaa-aika tarjoavat mahdollisuuksia."
Tyrnävä poikkeaa ikääntyvistä kunnista: väestöstä puolet on alle 30-vuotiaita ja viidennes alle kouluikäisiä. Korkea syntyvyys on vahvan vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen ansiota. Kuntaan suunnitellaankin uutta koulua 500 oppilaalle.
Tasapainoinen aluekehittäminen ja oikeus valita asuinpaikkansa ovat yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita. Katajamäki muistuttaa, että palvelujen karsiminen johtaa siihen, että ihmiset elävät syrjäseudulla omalla vastuullaan.
"Elämästä tulee hankalaa, turvatonta ja jopa pelottavaa."
Artikkelin lähde Kaleva