Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala Kaleva
Oulu "Viisi vuotta siihen meni. Kolme ja puoli vuotta päätoimisena tutkijana sekä loppurutistus ja viimeistely työn ohessa", kertoo Kolarin kunnanjohtaja Kyösti Tornberg oikeustieteellisestä väitöskirjastaan, joka käsittelee kuntajakoa ja kunnallisia pakkoliitoksia.
Tornberg innostui aiheesta vuonna 2005, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus laitettiin Suomessa jalalle. "Olin sisäasiainministeriössä tuolloin neuvottelevana virkamiehenä."
"Viime kesänä pantiin täytäntöön Lavian ja Porin sekä Tarvasjoen ja Liedon pakkoliitokset. Sitä ennen pakkoliitokseen oli turvauduttu vuonna 1975, kun Karhula ja Kymi liitettiin Kotkaan."
Väitöskirjassaan Kyösti Tornberg on käsitellyt Oulun ja Rovaniemen kuntaliitoksia.
"Rovaniemen ja sen maalaiskunnan liitos onnistui kohtalaisen hyvin. Talous saatiin kuntoon ja elinkeinoihin vetoa. Terveyspalvelujen järjestelyt kangertelivat jonkun vuoden."
"Oulun kohdalla vuoden 2013 kuntaliitokseen liittyy kolme ongelmaa. Yhdistymishallitus aloitti vuonna 2010 ja toimi vajaat kaksi ja puoli vuotta. Se on pitkä aika, jolloin olisi voinut rakentaa järkevän hallinnon."
Tornberg moittii, että Oulussa on menty liiaksi kaupungin vanhalla mallilla. "Oulun kuntaliitos epäonnistui osin. Perussyy on se, että yhdistymishallituksen 20 jäsenestä vain yksi oli yrittäjä ja yksi oli yksityissektorin työntekijä. Lisäksi hallituksessa oli kaksi kuntatyöntekijöiden edustajaa."
"Yhdistymishallitus koostui kunnan ja valtion työntekijöistä sekä näiden eläkeläisistä. Tämä merkitsee sitä, että porukka päätti omien viiteryhmiensä eduista."
Tornbergilla on väitöskirjassaan tieto, että ainoalta yrittäjäjäseneltä oli yritetty estää pääsy yhdistymishallitukseen.
"Toinen epäonnistuminen oli se, että Oulu teki kallioparkkipäätöksensä muita kuulematta. Siitä tuli muillekin kunnille moraalinen oikeus investoida rasitteeksi uudelle Oululle."
Kolmas Oulun kuntaliitoksen onnistumista jarruttava tekijä on Tornbergin mielestä henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja. "Se vaikeuttaa uudelleenjärjestelyjä. Ongelma on valtion antama eikä oma syy."
"Papereissa puhuttiin strategisesta yhdistymisestä, mutta sitä uuden Oulun liitos ei ole todellisuudessa. Se on rutiiniyhdistyminen."
"Vastuu asioiden kulusta on johtavilla päättäjillä ja yhdistymishallituksella. Liitos on esitelty ministeriöitä myöten malliyhdistymisenä, mutta ei se ole sitäkään. Toki Nokia ja muut ovat vaikeuttaneet tilannetta."
Väitöskirjassaan Kyösti Tornberg on pohtinut pakkoliitoksia. Hän arvioi, että esittämillään pakkoliitosperusteilla olisi mahdollista puolittaa Suomen kuntakenttä 320 kunnasta 160:een.
Utsjoella Tornberg ottaisi mallia Kanadan territoriohallinnosta, jolloin kunnan toiminta rahoitettaisiin suoraan valtion budjetista ja vastuulliset toimijat nimittäisi valtio.
"Suomessa on otettu liikaa mallia Tanskasta. Kunta ei ole vain palvelujen järjestäjä kuten on väitetty. Malli johtaa laitoskuntaan. Kunnilla on suuri tehtävä kansalaisyhteiskunnassa."
Jotta Oulun yhdistymishallituksen tapaisilta koostumuksilta vältytään muualla, Tornberg olisi valmis tiukentamaan julkisen vallan työntekijöiden osallistumista kunnan hallintoon.
Artikkelin lähde Kaleva