Artikkelin lähde Kaleva
Antti Ervasti Kaleva
Oulu Ilvekset ovat levinneet nopeasti etelästä pohjoiseen, ja nyt eläimiä tavataan jo aivan Oulun kaupungin alueella. Vielä pari vuotta sitten näin ei ollut.
"Ilveskanta on levittäytynyt alueille, joissa sitä ei aiemmin ole ainakaan pesivänä kantana ollut. Tämän suuntainen kehitys on ollut nähtävissä jo pidempään", toteaa erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
"Uskoisin, että Oulun seudullakin on tällä hetkellä varmasti useita kymmeniä ilveksiä", arvioi puolestaan tutkija Samuli Heikkinen samasta laitoksesta.
Riistahavainnot.fi -nettisivun mukaan ilveshavaintoja on tehty kahden viime kuukauden aikana runsaasti Oulun ja lähikuntien alueella. Ilveksiä ja niiden jälkiä on nähty runsaasti muun muassa pitkin Oulujoen vartta Muhokselle saakka, Kempeleen, Limingan, Tyrnävän Temmeksen, Lumijoen ja Ylikiimingin alueilla.
"Havaintojen määrä kasvaa koko ajan. Erityisesti Oulujokivarsi on kauttaaltaan jo ilvesten täyttämä", Heikkinen sanoo.
Esimerkiksi aivan Oulun kaupungin rajojen sisäpuolella on ilmoitettu yksi näköhavainto ja kuusi havaintoa jäljistä. Havainnoista tuorein on tapaninpäivältä. Muhoksella on nähty yksi ilves ja havaittu kahdeksat ilveksen jäljet.
Vain joitakin vuosikymmeniä sitten ilves oli näillä korkeuksilla täysin näkemätön laji. Levittäytyminen pohjoiseen on tapahtunut erittäin nopeasti.
"Koko maassa 1970-luvun lopulla ilvesten kokonaismäärä oli parisataa tai vielä vähemmän. Tuorein arvio on noin 3 000 yksilön seutuvilla. Kanta on siis yli 20-kertaistunut reilussa 30 vuodessa", Kojola sanoo.
Kojola toteaa, että ilves on aiemmin karsastanut peltoisia ja avoimia seutuja, jollaisia Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueet ovat.
Heikkinen arvioi, että ilveskantojen kasvaessa koko maassa etelän mieluisammilla alueilla ei ole enää tilaa, minkä takia eläinten on siirryttävä pohjoisemmiksi. Syötävää täältä löytyy niille yhtä lailla ellei paremminkin.
"Suoalueet alkavat täyttyä pikku hiljaa ilveksistä, vaikka ne eivät aiemmin ole olleet niiden lemmikkipaikkoja", Heikkinen sanoo.
Ilvesten pääasiallista syötävää ovat jänikset ja rusakot. Poronhoitoalueilla kelpaavat porot, ja Oulun seudulla yleistyneet metsäkauriskannat ovat niille erittäin sopivia saaliseläimiä.
"Kaikki eivät ole huomanneet, että Oulun alueella alkaa olla melkoinen metsäkauriskanta, ja siihen ilveskin ensimmäiseksi ottaa kiinni", Heikkinen sanoo.
Ilveskannan kasvusta saattaa seurata, että jossakin vaiheessa metsäkauriskanta alueella alkaa taantua ja vähitellen jopa hävitä.
Kun ilves alkaa olla kotien pihoillakin entistä tavallisempi vieras, erityisesti vapaasti kulkevat kissat saattavat joskus joutua petojen suihin.
Koirien kimppuun ilvekset eivät Kojolan mukaan juuri käy. Ainoastaan metsästystilanteessa ilves saattaa puolustautuakseen hyökätä koiraa kohti.
Ihmisen kimppuun ilves ei hyökkää kuin äärimmäisen harvoin. Kojola muistaa pari tapausta 20 viime vuoden ajalta, jolloin ilves on ahdistettuna päässyt vähän raapimaan.
Artikkelin lähde Kaleva