Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori Kaleva
Oulu Kovin syvällisiä tietoja ei kunnasta ollut hakupapereita jätettäessä, myöntää Lumijoen kunnanjohtajana marraskuussa aloittanut Leena Lehtoruusu, 56.
"Mutta tämän kuluneen kuukauden aikana olen saanut varsin paljon uutta tietoa, ja minut on myös otettu vastaan kunnassa oikein hyvin."
Tehdäänpä saman tien selväksi se, mikä saa helsinkiläisen oikeustieteen kandidaatin ja varatuomarin hakeutumaan pieneen, vain runsaan 2 000 asukkaan pohjoispohjalaiseen kuntaan kolmen vuoden määräaikaiseen kunnanjohtajan pestiin.
Siis mikä?
Luontoharrastus sekä kiinnostus Pohjois-Suomea ja kunnanjohtajan työtä kohtaan, Lehtoruusu vastaa.
Hän viettää vapaa-aikansa useimmiten loma-asunnollaan Muonion Oloksella ja liikkuu mieluiten luonnossa. Perhokalastus ja hiihto ovat lempilajeja.
Lehtoruusun mielestä Oulun naapurustoon kuuluva kunta sijoittuu kohtuullisen mukavasti Helsingin ja Muonion välille. Hän myös myöntää, ettei aio Oulun seudulle asettuessaankaan katkaista siteitään Helsinkiin.
"Iäkäs äitini asuu siellä, samoin veljen perhe. Käyn Helsingissä edelleen säännöllisesti."
Ennen Lumijoen kunnanjohtajaksi tuloaan Lehtoruusu toimi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän henkilöstöjohtajana ja tätä ennen noin vuoden Muonion määräaikaisena kunnanjohtajana.
Hän on työskennellyt lisäksi muun muassa notaarina, käräjätuomarina, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehenä sekä yritysten henkilöstöhallinto- tai muissa johtotehtävissä.
Millainen kuva on alkanut Lumijoesta hahmottua?
"Kunnassa on vahva tahto pysyä itsenäisenä. Kunnan virkamiehenä tehtävänäni on tietysti toimia kunnan päättäjien eli kunnanvaltuuston ja -hallituksen tahdon mukaisesti."
Kunnanjohtaja kuitenkin tietää, että kunnan palveluiden järjestämisessä riittää tekemistä.
"Verotulojen kasvu on varsin vaatimatonta, valtionosuudet ovat vähenemässä eivätkä menot suinkaan laske."
Iso siivu Lumijoen kuten muidenkin kuntien budjeteista menee jo nykyään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja nämä kuluerät tuskin kutistuvat tulevaisuudessakaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kustannuksista saatiin laskelmia viime viikon lopussa, ja esimerkiksi Lumijoella hintalapussa olisi niiden perusteella iso lukema.
Oulun seudun kunnissa ollaan nyt yleisemminkin pöyristyneitä noista sote-laskelmista, Lehtoruusu arvioi. Samalla hän muistuttaa, että kyse on toistaiseksi laskelmista ja että sote-uudistuksessa on ylipäätään vielä paljon auki olevia asioita.
"Mutta viime kädessähän ne kustannukset otetaan aina veronmaksajilta."
Suomen Kuntaliiton taannoisen selvityksen mukaan kiinnostus hakeutua kunnanjohtajan tehtäviin on vähentynyt viime vuosina etenkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.
Pienehkön kunnan tai kaupungin johtajanpaikka voi olla myös tuulinen, kuten tuoreet esimerkit Kittilästä ja Pyhäjärveltä kertovat.
"Haasteita on monella rintamalla. Viikoittaisen työn tuntimäärät nousevat helposti korkeiksi, jolloin perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa voi olla vaikeuksia", Lehtoruusu pohtii syitä kuntajohtajan työn kiinnostavuuden laskulle.
Hän ei halua kommentoida henkilösuhteiden kärjistymistä yksittäisissä kunnissa.
"Omasta mielestäni kunnanjohtajan työ on kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoista. Tässä pääsee osallistumaan laajasti kaikkiin tärkeisiin asioihin."
Ja se luonnossa oleminen?
"Se on sitten sitä rauhoittavaa vastapainoa näille työkiireille."
Artikkelin lähde Kaleva