Artikkelin lähde Kaleva
Neena Kuukasjärvi
Oulu "Tekstintekijä on aina töissä. Idean tai aiheen voi poimia käytännössä mistä vain - joskus siihen riittää joku hyvä keskustelunpätkä tai sattuva lausahdus", kertoo oululainen Matti Laasonen, mies yli kuudensadan iskelmätekstin takaa.
Ja hyvin ovat sanat sattuneet. Laasosen teksteihin ovat tykästyneet monet eturivin suomalaisartistit vuosien mittaan. Niitä ovat levyttäneet muiden muassa Reijo Taipale, Katri Helena, Lea Laven, Matti ja Teppo sekä Finlandersien ja Souvareiden kaltaiset tanssilavojen kestosuosikit.
Laasosen muusikonura käynnistyi rautalankaorkesterin rumpujen takana jo 60-luvulla. Runojen aihiot oli kylvetty jo aiemmin: suurten suomalaisten Jylhän, Hellaakosken ja Leinon tekstit olivat tehneet nuoreen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Omiksi sanoituksiksi mieli- ja kielikuvat alkoivat konkretisoitua tanssiyhtye Kyläsoittajien ensimmäiselle levylle 1982.
Sittemmin Laasonen on saanut tekstien riimittämisessä opetusta Jaakko Salolta, ja viimeistään yhteistyö Chrisse Johanssonin kanssa käynnisti ammattimaisemman laulujen kirjoittamisen. Vuosien varrella sanoituksia on syntynyt yhteistyössä useiden ammattisäveltäjien kanssa.
"Sanoittaja tarvitsee säveltäjän - ja toisin päin. Musiikkibisneksessä oikeat kontaktit ja hyvä verkostoituminen on kaiken a ja o. Nokkelimmatkaan pöytälaatikkotekeleet eivät tällä alalla vielä kenestäkään tähteä tee."
Laasosen vakituisia säveltäjäyhteistyökumppaneita ovat vuosien mittaan olleet Jussi Rasinkangas, Veikko Juntunen, Esa Nieminen, Aku Toivonen, Charles Blogman sekä Jari Rönkkö. Yhdessä säveltäjä Jari Levyn kanssa syntyi Oulun kaupungin viime vuoden juhlallisuuksiin kuoroteos Laulu uuden Oulun.
Matti Laasosen tuotanto on monipuolista: hengellistä, isänmaallista ja viihteellistä. Laasosen ja Rasinkankaan yhteistyönä syntyneitä lauluja on useampaan kertaan palkittu myös Salon lastenlaulusävellyskilpailussa. Monipuolinen tekijä kaatelee mielellään myös raja-aitoja.
"Olisi mielenkiintoista kirjoittaa lasten laulettavaksi sopiva tango! Tango on haastava laji kokonaisuudessaan, ja toisaalta hyvän lastenlaulutekstin täytyy olla muutakin kuin ratiritirallaa."
Hyvä teksti syntyy intohimoista ja inspiraatioista, rakkaudesta musiikkiin ja tarinankerrontaan, mutta ennen muuta rautaisesta ammattitaidosta. On tunnettava runouden traditio, rytmin ja riimin lainalaisuudet. Tuhansien säkeistöjen rutinoima tekijä ei yhden kappaleen kanssa kauaa tuhraa.
"Kun saan demon kuultavakseni, teksti lähtee syntymään saman tien. Kokonainen sanoitus on muutaman tunnin homma."
Laasosen laulujen aiheet kertovat enimmäkseen elämän iloista, suruista, ihmissuhteista ja rakkaudesta.
"Hyvä tarina toimii aina. Ja se, että kuulija löytää tekstistä itseään. Hyvä iskelmäteksti on sellainen, että se on helppo omaksua ja vaikea unohtaa."
Suurten tekstintekijöiden joukosta Laasonen nimeää yhden ylitse muiden: Junnu Vainion sanoituksista löytyy hyvin lähelle sitä, mitä iskelmärunous taidokkaimmillaan on. Hyvässä tekstissä on aina myös jotain selittämätöntä.
"Jos sen kaavan tietäsi, niin silloinhan tämä homma olisi helppoa! Joskus omatkin tekstit yllättävät, jos niitä huomaa katsoa uudesta näkökulmasta. Mutta tällaista tämä tekstintekijän työ on, aarteenetsintää."
Artikkelin lähde Kaleva