Artikkelin lähde Kaleva
Yhtäällä vakavat valokuvat vanhasta miehestä ja toisaalla 13-15-vuotiaiden ilottelut digikameroilla. Tässä vaihtoehdot, joista voi lähteä tutustumaan näyttelyn muotokuviin.
Gallerian laajennetuissa tiloissa kun voi tehdä huone huoneelta sananmukaisesti kiertomatkan myötä- tai vastapäivään.
Lähden vanhuudesta, median täyttävästä aiheesta. Leena Ylä-Lylyn isän realististen kuvien edessä nykyhäly vanhuspolitiikasta häipyy.
Kuvat ovat täynnä hiljaista luopumista. Mutta myös paluuta kaiken alkuun, sikiöasentoon sängyssä. Tyhjäksi jääneen kodin ikkunat ovat kuin tyhjät silmät.
Kun Ylä-Lyly dokumentoi, niin Aki Roukala vie realismin taakse, surrealismiin, jota tilan pimeys ja kohdevalot tehostavat. Kun valokuva irrottaa ajasta ja paikasta, taiteelliset ja tekniset yksityiskohdat nousevat pääosaan.
Mustavalkoinen kasvomuotokuva näyttää voimansa, kun Carl-Olav Slotte dokumentoi italialaisten keski-ikäisten sauhuttajien kasvoja. Omista lähtökohdistaan katsoja voi joko moralisoida kuviin tarkasti piirtyvää huonoa ihoa tai ihailla tupakointihetkien nautinnollista intensiivisyyttä.
Jaana Rannikko leikittelee värivalokuvauksen keinoin käsitteillä omakuva ja muotokuvamaalaus barokin ajalta. Historia ja kuvaajan omat kasvot kerrostuvat kuvina toisiinsa lopulta niin, että dokumentti muuttuu maalaukselliseksi fiktioksi.
Valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Alla Räisäsen mukaan Rannikon silmien ilme tulee kuitenkin kaikkien käsittelykerrosten läpi.
Noora Isoeskeli kokeilee kuvissaan, voiko valokuva olla muotokuva ilman kasvojen ilmeitä. Muotokuvan kun niin perinteisesti ajatellaan tarkoittavan vähintäänkin kasvoja.
Sitten Myllytullin koulun nuoret osoittavat innolla, miten muotokuva voi olla vaikka valokuva omista varpaista, tukasta, käsistä, selästä, naamiosta, omasta huoneesta, hevosystävästä. Tatuoinnit ja graffitit kuuluvat itseoikeutetusti nykynuorten kuviin.
Vielä näyttelytila, joka ennen vanhaan oli poliisilaitoksen putka. Siellä Maria Mäen valokuvat suomalaisista naisvangeista antavat kyytiä stereotyyppisille ajatuksille. Nämä nuoret ovat kuin ketä tahansa nuoria naisia vankilan ulkopuolella, soittavia, kuntoilevia, lasta hoitavia.
Riitta Mäkelä
Artikkelin lähde Kaleva