Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Kaavoitusprosessi jää monesti tavalliselle kadun tallaajalle hämäräksi, mutta sen lopputulokset kiinnostavat, onhan kyse yhteisestä asuinympäristöstä. Päätösten seurauksia joutuu katselemaan loppuikänsä.
Viime viikkoina Oulussa on keskusteltu Arinan Valkea-kauppakeskusta määrittävän asemakaavan sitovuudesta ja sanamuodoista.
Samanaikaisesti jossakin taustalla ja maan alla rakentaminen etenee omien lakiensa mukaisesti.
Ennen Oulun ihmeiksi laskettiin teatteri merellä, syväsatama maalla ja yliopisto suolla. Seuraavina listalle ovat nousemassa jälkikäteen kaavoittaminen, valoa läpäisevä betonikate ja Isonkadun katkaisevat Valkean tuulikaapit, jotka eivät mitenkään haittaa kadulla liikkumista.
"Suomessa on kaavoitettu 80 vuotta. Prosessi on siinä ajassa hioutunut. Se toimii, jos se halutaan saada toimivaksi", arvioi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen alueidenkäyttöyksikön vs. päällikkö, arkkitehti Antti Huttunen.
Huttuselle on päivänselvää, että Valkea-kauppakeskuksen valokatteen alta pitää päästä vapaasti kulkemaan jopa polkupyörän kanssa ympäri vuorokauden, kuten asemakaava määrää.
"Isokatu on siinä kohdin tarkoitettu läpi kuljettavaksi kevyen liikenteen kaduksi. Sanamuoto ’yleensä kuljettavissa’ tarkoittaa normaalia katutilaa. Ely-keskuksen nimissä olemme jo laittaneet tästä viestiä kaupungin kaavaosastolle ja rakennusvalvontaan."
Oman lusikkansa soppaan Huttunen lisää sanomalla, että niin merkittäviä muutoksia kuin tuulikaappien rakentamista tai Isonkadun pätkän kokonaan sulkemista yön ajaksi ei voi tehdä pelkillä poikkeamismenettelyillä.
"Kaupunki ei voi myöskään solmia sopimuksia, jotka ovat asemakaavan vastaisia."
Mikäli tällaisiin muutoksiin haluttaisiin kaikesta huolimatta ryhtyä, pitäisi kaava käsitellä siltä osin uudelleen. Silloin kaikilla kaupunkilaisilla olisi taas mahdollisuus keskustella ja tarvittaessa valittaa päätöksistä.
Koko rakennushanketta asemakaavan muuttaminen ei Huttusen mielestä estäisi.
"Rakentamisen voisi panna vireille ja hoitaa kaavamuutoksen siinä sivussa. Valkean kohdallahan ei ole kysymys suurista, vaikkakin periaatteellisesti merkittävistä asioista. Kaupunki voisi tässä vaiheessa myöntää rakennusluvan ilman kadun katkaisevia seiniä."
Oulussa valmistui kolmisen vuotta sitten keskustan kehittämissuunnitelma, joka kallioparkin ajankohtaisuuden takia keskittyi pitkälti pysäköinti- ja liiketilarakentamisen pohtimiseen.
Huttusen mukaan kaupungissa on kiitettävän vahva oma suunnitteluperinne, mutta tavoitevaiheen jälkeen kaavoitus on siitä huolimatta saanut keskusta-alueella pirstaloitua kohde- ja korttelitasolle.
"Postimerkkikaavoituksesta ei käy ilmi kokonaisvisio, miten nykyinen oululaisten sukupolvi haluaa keskustaansa kehittää ja miten se käytännössä tapahtuu. Vaikka muun muassa omistussuhteet asettavat rajoituksia, kaupungilla on tehokkaana pelivälineenään kaavoitusmonopoli", Huttunen arvioi.
Keskustan asemakaava muodostaa toimintojen verkoston, jossa palvelut toimivat houkuttimina.
"Pitäisi miettiä entistä tarkemmin, miten ihmisten halutaan liikkuvan, sillä keskustaa ei ole ilman ihmisiä. Kallioparkin yläpuolella sijaitseva alue voisi aivan hyvin olla paljon nykyistä tiiviimpi ja kaupunkimaisempi, vaikkapa oululainen ’Manhattan’."
Asiat helposti vesittyvät, kun niitä siirrellään toimikunnasta toiselle.
Yhtä hyvin keskusta-alueen ideoinnin pohjana voisivat olla yhden tai korkeintaan muutaman henkilön näkemykset, joista keskustelua lähdettäisiin viemään eteenpäin.
Pommitettu Rovaniemi otti 1940-luvulla rohkeasti näkemystä tulevaisuuteen Alvar Aallon poronsarviasemakaavan myötä, vaikka siitä ei ole paljoa jäljellä nykyisen Rovaniemen kaupunkikuvassa. Aallon 1940-luvulla tekemä Oulun Koskikeskuksen yleissuunnitelma on niin ikään ehyt kokonaisuus.
Amerikkalaisen huippuarkkitehdin Daniel Liebeskindin suunnittelemassa Tampereen Keskusareena-hankkeessa yhdistyvät rohkeasti toiminnallisuus ja kansainvälisyys, kun jäähalli ja korkea kaupunkirakentaminen sijoittuvat rautatien päälle. "Visio on vahva. Se muuttaisi toteutuessaan Tampereen ydinkeskustan ilmeen kerralla. Sopisiko samantyyppinen rakentaminen Ouluun on toinen kysymys, ainakaan oululaiset eivät kulje junalla jääkiekko-otteluihin."
Oulussa Antti Huttusen kaavoittajansilmää miellyttää muun muassa Toppilansaari, missä hän itsekin asuu.
"Asuntomessualueen alkuperäinen suunnitelma piti. Saari on edelleen yksi parhaista asuntomessualueista Suomessa."
"Rakennusten muodoissa käytettiin enemmän mielikuvitusta kuin normaaleilla asuntoalueilla, mutta monimuotoisuus pysyi todella hyvin hallinnassa."
Artikkelin lähde Kaleva