Artikkelin lähde Kaleva
Heli Väyrynen Kaleva
Oulu Väestöliiton Oulun klinikan vastaava hoitaja Arja Laiho on tullut vuosien varrella tutuksi lukuisille lapsettomuudesta kärsiville pareille.
Hän on opettanut potilaita pistämään hormoneja. Hän on neuvonut, miten tutkimukset ja hoidot etenevät. Hän on tukenut, kun lasta ei ala kuulua.
"Mieleeni ovat jääneet erityisesti vaikeuksien kautta voittoon -onnistumiset."
Työ on palkitsevaa, ja hoidon tulos tulee aina myös hoitajan tietoon. Kaikki potilaat ilmoittavat klinikkaan myös lapsen syntymästä. "Jotkut kertovat lasten kuulumisista myöhemminkin ja lähettävät joulukortteja."
Laiho on työskennellyt klinikassa alusta saakka. Hän oli perustamassa maaliskuussa 1991 avattua klinikkaa yhdessä erikoislääkäri Leena Tuomivaaran kanssa. "Tarve hoitoihin oli silloin Pohjois-Suomessa huutava."
Työ oli aluksi niin kiireistä, etteivät klinikan ainoa hoitaja ja lääkäri ehtineet edes vastata puhelimeen.
"Meille saattoi tulla monen sadan kilometrin päästä ihmisiä varaamaan aikaa henkilökohtaisesti. Jotkut tilasivat aikoja kirjeillä."
Klinikkaan oli pitkä jono, vaikka lapsettomia hoidettiin myös Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). "Koeputkihoitoon meille piti jonottaa noin puolitoista vuotta."
Ensimmäiset hoidot klinikassa olivat koeputkihedelmöityksiä kevyempiä inseminaatioita eli keinohedelmöityksiä.
Laiho muistaa hyvin ensimmäisen klinikan hoitojen avulla syntyneen lapsen.
"Kuukauden kuluttua ensimmäisestä hoidosta alkoi ensimmäinen raskaus ja lapsikin syntyi. Sitä juhlistettiin."
Laiho työskenteli aiemmin OYSin naistenklinikassa, jonka tiloissa myös Väestöliiton klinikka aloitti. Laiho teki ensin aamupäivät töitä OYSille ja iltapäivät Väestöliitolle.
"Muutimme OYSista 1994 Medipolikseen, koska Kela ei enää hyväksynyt sitä, että julkisissa tiloissa on yksityisklinikka.
Työ on muuttunut paljon. Tutkimukset ja hoidot ovat tehostuneet, ja hoitoon on tullut erilaisia ihmisryhmiä.
Lisäksi ihmiset ovat tulleet entistä avoimemmiksi.
"Kun aloitimme, ihmiset salasivat lapsettomuuden ulkopuolisilta eivätkä halunneet juuri keskustella siitä muiden kuin hoitohenkilökunnan kanssa."
Haasteellisinta on auttaa pareja, joiden hoidot joudutaan lopettamaan tuloksettomina.
"Kun aikaa menee, ihmiset pääsevät tilanteesta yleensä eteenpäin ja elämä jatkuu. Lapsettomuuden vangeiksi ei jäädä."
Nyt Laihonkin on aika siirtyä elämässään uuteen vaiheeseen. Hänen viimeinen työpäivänsä Väestöliitossa koittaa huomenna 5. joulukuuta.
Hän jää torstaina ensin lomalle ja sen jälkeen helmikuussa eläkkeelle.
"Olen tehnyt jäämistä yli puoli vuotta. Minusta tuntuu, että työkaveritkin jo odottavat lähtöäni."
Hän kuitenkin lisää, että hänellä tulee ikävä hyviä työkavereita, mutta eläkepäiviksi on jo paljon suunnitelmia.
"Tykkään ottaa videokuvaa. Mies editoi ja on luvannut opettaa minutkin editoimaan. Kuvaamme paljon lapsenlastamme, joka käy meillä vähintään kerran viikossa."
Artikkelin lähde Kaleva