Uusi sulka pirkkojen hattuun

Vesa Kärki Kaleva
Hanna Nissinen STT
Oulu-Helsinki Kun kolme maaseudulla varttunutta nuorukaista perusti 1970- ja 1980-luvun taitteessa rokkibändiä Utajärvellä, niin harva uskoi, että he soittavat ja kiertävät keikoilla vielä kolmen vuosikymmenen päästä.
Vielä harvempi osasi tuolloin aavistaa, että jonain päivänä heidät kukitettaisiin valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.
Mutta niin vain kävi, että Matti Mätä & SS -nimisen punkbändin pohjilta nousseesta 22 Pistepirkosta tuli tälle kolmikolle eli Esa "Espe" Haveriselle, Asko Keräselle ja PK Keräselle kokonaisen työuran mittainen elämäntapa.
Suomessa ja muun muassa Keski-Euroopassa pitkään kulttimainetta nauttineen Pistepirkon merkittävä ura sai maanantaina myös virallisen tunnustuksen, kun kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) myönsi triolle Suomi-palkinnon.
"Yhtyeen musiikilliset juuret ovat 1960-luvun brittiläisessä ja amerikkalaisessa garage-rockissa ja psykedeelisessä rockissa. Tällä hetkellä se on omaperäisine sävellys- ja sanoitustyyleineen yksi arvostetuimpia suomalaisia rockyhtyeitä", Arhinmäki perusteli tinkimättömästä tyylistään tunnetulle yhtyeelle myönnettyä Suomipalkintoa.
"Kyllä me uhosimme jo silloin alussa, että tästä tulee meidän ammattimme ja me soitamme kauan aikaa. Se oli meidän päämäärämme. Mutta kyllä me välillä itsekin ihmettelemme, että vau, tämä kestää näinkin kauan. Mutta musiikki on niin hienoa. Siihen liittyy kaikkea kivaa; esiintyminen, levyjen teko...", sanoi Pistepirkoissa bassoa ja muitakin instrumentteja soittava Asko Keränen yhtyeen 30-vuotiskiertueen merkeissä pari vuotta sitten.
Muutama vuosi sitten yhtye päätti vähentää keikkailua sen verran, että esimerkiksi rumpali Haverinen joutui hakemaan lisätienestejä taksinkuljettajan hommista.
Suomi-palkinto toikin rocktyöläisille sopivasti joulurahaa, sillä veikkausvoittovaroista jaetun palkinnon suuruus on 26 000 euroa.
Paavo Arhinmäki kertoi palkintoperusteluissaan halunneensa nostaa tänä vuonna esiin muun muassa helposti katveeseen jääviä alueita, kuten ääni- ja valosuunnittelua sekä ruokakulttuuria.
Suomi-palkinnot ovat niin sanotusti ministerin omia palkintoja, joten Arhinmäki pääsi valitsemaan palkittavia varsin itsenäisesti.
Muut maanantaina palkitut ovat näytelmäkirjailija ja dramaturgi Anna Krogerus, valosuunnittelija Heikki Paasonen, muusikko Jarmo Saari, keittiömestari Sami Tallberg sekä toimittaja-valokuvaajatyöpari Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä.
Anna Krogerus palkattiin Kajaanin kaupunginteatterin kotikirjailijaksi 2005. Pesti päättyi viime keväänä, kun Krogerus muutti Kajaanista Helsinkiin freelanceriksi.
Kajaanin-aikanaan Krogerus kirjoitti näytelmät Isin talviuni, Kutistettu poika, Kuin ensimmäistä päivää, Parhaissakin perheissä ja Paha lapsi.
"Krogeruksen työ osoittaa, että taiteellisesti kunnianhimoista uutta draamaa voi tehdä menestyksellä muuallakin kuin Helsingin tunnetuimmilla näyttämöillä", palkintoperusteissa todettiin.
Pitkän linjan sarjakuvataiteilijan, kuvittajan ja graafisen suunnittelijan Matti Hagelbergin mukaan 26 000 euron tunnustus tuli tarpeeseen.
Palkintoperusteluissa Hagelbergia kiitetään maamme omaäänisimmäksi ja omalakisimmaksi sarjakuvantekijäksi, joka nauttii kulttimainetta Suomessa ja maailmalla. Häntä kuvaillaan myös hitaasti työskenteleväksi täydellisyyden tavoittelijaksi.
"Viimeisen vuoden aikana en ole enää ollut niin hidas, ja täydellisyydestäkään en tiedä... Mutta onhan sitä tullut työskenneltyä aika hitaasti", mies nauraa.
Hagelberg sanoo pitävänsä uransa huippuhetkenä "aina sitä viimeisintä ruutua, minkä saa piirrettyä". Tällä hetkellä hänellä on työn alla vähintään 800-sivuiseksi tarkoitettu Läskimooses-jatkosarja, jota julkaistaan sarjakuvalehtinä. Tänä vuonna Läskimooses on ilmestynyt noin puolentoista kuukauden välein, ja ensi vuonna on tarkoitus jatkaa samaa tahtia.
"Tämä on sellainen juttu, jonka olen halunnut tehdä jo pitkään. Tietyt asiat ja epäonnisetkin sattumat loksahtivat paikoilleen ja johtivat aiempaa nopeampaan tapaan työskennellä. Lehdissä muoto on yhtä tärkeä kuin sisältö."
Teoksessa puidaan muun muassa maailman syntyä samalla kun jättiläismäinen planeetta lähestyy maapalloa.
"Tyylilajina on jankkaus, ja sen myötä tarina etenee, jossain määrin. Monet asiat ovat tässä teoksessa ratkenneet matkan varrella. Lehden nimi on Läskimooses, ja vasta myöhemmin minulle paljastui, että se on myös maapalloa uhkaavan planeetan nimi."

Artikkelin lähde Kaleva