Artikkelin lähde Kaleva
Heikki Ketola Kaleva
Taivalkoski Kostonjärven säännöstelypadolle Taivalkoskelle hiljattain valmistunutta kalatietä voidaan pitää lähtölaukauksena Iijoen alajuoksulle suunniteltujen kuuden kalatien toteutumiselle.
Näin totesi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristöjohtaja Heikki Aronpää keskiviikkona, kun ely-keskus luovutti kalatien virallisesti Metsähallituksen hallintaan.
Aronpään mukaan muiden kalateiden rakentamisen edistämiseksi neuvotellaan muun muassa Itämeren rantavaltioiden merellisen ympäristön suojelukomission eli Helsinki-komission kanssa.
Rahaa tarvitaan kalatietä kohden 1-3 miljoonaa euroa.
"Tuleva vuonna rahoituksen saamiseksi aletaan tehdä töitä nyrkit savessa", Aronpää kuvaili.
Komissio on vuosi sitten tekemässään selvityksessä linjannut Iijoen ainoaksi suomalaiseksi kohteeksi, jonka palauttamisessa lohijoeksi on vaadittujen edellytysten lisäksi käytettävissä myös joen alkuperäinen lohikanta.
Aronpään mukaan komissio edellyttää, että lohen luonnonvaraisen lisääntymisen palauttavia toimia on edistettävä Suomessa Iijoella sekä lisäksi Kemijoella ja Kymijoella.
"Vaikka Kostonjärven kalatien tarkoituksena on nyt auttaa taimenien kutuvaellusta Kostonjärveltä Kostonjoelle ja taimenen vaelluspoikasten syönnösvaellusta joelta järvelle,
merilohenkin nousu voi tulevaisuudessa olla mahdollista tämän kalatien ansiosta", hän arvioi.
Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluiden aluejohtaja Samuli Sillman sanoi, että kalatien vahdinvaihto otetaan vastaan hymy huulin.
Hän palautti mieliin, että vuosituhannen vaihteessa voimaan tullut vesipuitedirektiivi toi mukanaan vaatimuksen eliöiden vapaasta liikkumismahdollisuudesta vesitöissä.
"Oulu- ja Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan vesien hyvää ekologista tilaa ei saavuteta ilman kalateitä."
Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa kansallisen kalatiestrategian, minkä Sillman arveli tuovan osaltaan vauhtia kalateiden rakentamiseen.
"Vahva toive on siitä, että Suomi on vähitellen siirtymässä kalateiden osalta kehitysmaasta kehittyväksi maaksi."
Sillman laski, että Kostonjoen kunnostuksella oli merkittävä vaikutus siihen, että kalatien rakentaminen pääsi alkamaan.
Rakentaminen kesti urakoitsijalta Lemminkäinen Infralta vain kolme kuukautta.
Aikataulun mukaista nopeaa valmistumista edesauttoi lämmin alkutalvi.
Kalatien toiminnan säätäminen ja sisäänajo tapahtuu ensi vuonna, touko-kesäkuussa.
Kostonjärven venesataman tien alitse kulkeva kalatie on ilmeisesti Suomen pisin,
385 metriä.
Sen luonnonmukainen osuus on 250 metriä, tien alittava betoninen pystyrako-osuus 25 metriä ja kaivetun yläkanavan osuus 110 metriä.
Putouskorkeutta on suunnilleen viisi metriä.
Artikkelin lähde Kaleva