Rauhan ja sanan mies saarnasi syvällisesti

Pentti Pyy. Eläkkeellä ollut Oulun Karjasillan seurakunnan kirkkoherra, rovasti Pentti Pellervo Pyy kuoli Valvomisen sunnuntaina 18. marraskuuta hoitokodissa Oulussa. Hän oli kuollessaan 99-vuotias.
Hän oli syntynyt 7.7.1913 Pietarsaaressa. Ylioppilaaksi hän tuli Oulun lyseosta 1932. Pyy suoritti asevelvollisuutensa Pohjanmaan Jääkäripataljoonassa Oulussa.
Sotilasaikansa jälkeen hän koki herätyksen, jonka seurausta oli kutsumus papiksi. Ratkaisuun vaikutti osaltaan kodin henki ja vanhemman veljen päätyminen teologiksi.
Teologian opintojen jälkeen hänet vihittiin papiksi Oulun tuomiokirkossa 14. kesäkuuta 1937. Nuorta pastoria lähetettiin nopeassa tempossa eri seurakuntiin, joko kirkkoherran apulaiseksi tai viransijaiseksi. Tutuiksi tulivat useat Oulun lähiseurakunnat ja Nilsiä Savossa. Viimeksi mainitussa hän tutustui alkuvoimaiseen herännäisyyteen, josta muodostui Pentti Pyyn hengellinen koti. Siellä hän tapasi Helli Tiihosen, tulevan puolisonsa.
Avioliiton solmittuaan nuori pari muutti Suomussalmelle Ruhtinaansalmen rajaseutupapin asuntoon. Pentti Pyy oli saanut kutsun tuohon tehtävään laajassa seurakunnassa. Kulkuvälineisiin kuuluivat talvella sukset, kesällä jalkapatikka ja veneet.
Sodan uhatessa koti oli jätettävä kalustettuna idästä työntyneen vihollisen käsiin. Talvisodan puhjettua perheeseen syntyi ensimmäinen poika. Isä oli kutsuttu sotilaspapiksi. Siinä tehtävässä hän palveli koko talvisodan Suomussalmella ja Kuhmossa.
Välirauhana tunnetun ajan hänen paikkansa oli Kiuruvedellä ja Karttulan vt. kirkkoherrana. Jatkosota vei Karjalan rintamalle jälleen sotilaspapiksi. Rintamalla Pyy koki tehtäväkseen nuorten miesten hoitamisen ja vahvistamisen Jumalan sanalla.
Tulevaisuus oli avoin ja pelottava. Viimeiset kovat taistelut Pentti Pyylle ja hänen joukko-osastolleen tulivat Ihantalassa ja Ilomantsissa. Tutuille sotilaille hän piti viimeisen hartauden 29.10.1944.
Rauhan oloissa ensimmäiseksi vakinaiseksi virkapaikaksi tuli Vuolijoki. Tuota aikaa kesti 1945-1953. Sen jälkeen Pentti Pyy palveli Oulun hiippakunnan pyhäkoulu- ja nuorisopappina 1953-1955, Reisjärven kirkkoherrana 1955-1959, Kälviän kirkkoherrana 1959-1963, Nivalan kirkkoherrana 1963-1971 ja Oulun Karjasillan kirkkoherrana 1971-1978.
Kaikissa näissä virkapaikoissa Pentti Pyy toimi useissa luottamustehtävissä ja opetti kouluissa uskontoa. Rovastin arvon hän sai 1964 ja reservin kapteenin 1968. Hänelle myönnettiin sotilasansioistaan VR 4 ja VR 4 tlk. sekä talvi- ja jatkosodan muistoristit.
Pentti Pyy oli rauhan ja sanan mies. Hänen julistuksensa oli syvällistä, pohjaan saakka harkittua teologiaa, josta heijastui omakohtainen usko ja laaja elämänkokemus. Hän osasi vaalia suurehkon seurakunnan työyhteisön ilmapiiriä monilla tavoilla ja edistää seurakuntatoimintaa.
Perheeseen oli syntynyt vuosien varrella kaikkiaan seitsemän lasta. Eläkepäivien koitettua 1978 Pentti ja Helli Pyy asuivat omassa kodissaan ja kesäpaikassaan Hailuodossa. He matkustelivat paljon eri puolilla maailmaa, kunnes puoliso kutsuttiin lyhyen sairastamisen jälkeen ikuiseen lepoon.
Pentti Pyy palveli eläkkeellä ollessaan Oulun sotaveteraanijärjestöjen toiminnassa ja Pohjois-Pohjanmaan veteraanipiirien hengellisen työn johtajana.
Viimeiset vuotensa Pentti Pyy vietti hoitokodissa perheensä ja ystäviensä ympäröimänä.
Armas Kumpulainen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva