Artikkelin lähde Kaleva
Riikka Tuomivaara Kaleva
Oulu Pienet lukiot menestyivät STT:n lukiovertailussa, jossa tutkittiin opiskelijoiden menestystä ylioppilaskirjoituksissa verrattuna peruskoulun päättötodistuksen arvosanoihin.
Tämä vetää uuteen uskoon listat, joissa lukiot on rankattu pelkkien ylioppilaskokeiden keskiarvojen mukaan.
Ensimmäiseksi STT:n vertailussa sijoittui Hangö gymnasiun Hangossa, toiseksi Kulosaaren yhteislukio Helsingissä ja kolmanneksi Siikalatvan lukio.
Oulussa parhaiten menestyi Svenska Privatskolan i Uleåborg sijalla 81. Seuraavana oli Pateniemen lukio sijalla 109. Naapurikunnista Muhos pääsi sijalle 50.
Perinteisissä vertailuissa menestynyt Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukio löytyy sijalta 217 ja Oulun lyseon lukio sijalta 224.
Oulun lyseon lukion rehtori Mika Aaltoa tulokset eivät yllätä. "Meille tulevat ne, jotka ovat jo peruskoulussa ottaneet opiskelun tosissaan ja joiden keskiarvo on korkea. Jos siitä yrittää petrata, loppuu asteikko kesken."
Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion rehtorin Timo Soinin mukaan sijoittumiseen vaikuttaa koulun luonne draamapainotteisena lukiona.
"Meillä monet opiskelijat keskittyvät näyttämö- ja ilmaisutaiteen puolelle. Tällainen tutkimus ei ota taiteisiin suuntautuneita oppilaita huomioon."
Uusi menetelmä on Soinin mukaan entistä kattavampi. Hän kuitenkin epäilee, että vertailu suosii pienempiä kouluja. "Pienissä lukioissa pystytään reagoimaan oppilaiden ongelmiin nopeammin."
Oulussa ensimmäiseksi sijoittuneessa Svenska Privatskolan i Uleåborgissa oppilaita on 50. Rehtori Sampo Backman pystyy henkilökohtaisesti seuraamaan jokaisen oppilaan kehitystä.
"Opiskelija huomioidaan yksilönä niin opetuksessa kuin opinto-ohjauksessa. Jos lähtötaso on heikko, oppilas saa enemmän huomiota. Vertailu on hieman epäreilu kouluille joissa keskiarvot ovat valmiiksi korkeita."
160 oppilaan Muhoksen lukio sijoittui vertailussa sijalle 50. Rehtori Juha Piiralan mukaan pieniltä paikkakunnilta ei kannata lähteä kaupunkien suuriin lukioihin.
"Arvosanoja on helpompi korottaa pienessä lukiossa, joissa opetus on yksilöllisempää. Meillä on tarjolla myös erityisopettajan palveluita, mikä on pienille lukioille harvinaista."
Piiralan mukaan lähtötason huomioonottaminen antaa aidomman kuvan lukioiden tasosta. "Ylioppilaskirjoitukset ovat kaikille samat ja jos heikommilla arvosanoilla lähdetään lukioon mutta silti menestytään, kehitystä on täytynyt tapahtua."
Haukiputaan lukion rehtori Kullervo Leinonen on tutkinut Oulun seudun toisen asteen koulutusta samalla menetelmällä. Vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen tulokset olivat linjassa STT:n vertailun kanssa. Oulun naapureiden lukiot menestyivät tutkimuksessa Oulua paremmin.
Oulun lukioissa lähtötason keskiarvo oli 8.43, naapurikunnissa 8.01. Ylioppilaskirjoituksissa eroa oli kurottu umpeen, sillä Oulun lukioissa keskiarvo oli 7.39 ja ympäristökunnissa. 7.22.
"Oulu hieman haaskaa lahjakkuuspotentiaalia", Leinonen arvioi. "Yli 300 oppilaan kouluista tulee helposti tuotantolaitoksia joissa heikoimmat jäävät syrjään."
Leinosen mukaan opiskelemaan opettaminen on varsinaisia oppiaineita tärkeämpää, kun ajatellaan valmiuksia jatkokoulutukseen.
Tämä on otettu huomioon Pateniemen lukiossa, joka sijoittui STT:n tutkimuksessa sijalle 109.
"Peruskoulusta tullessa monilla on huonoja arvosanoja ja motivaatio löytyy lukiossa. Pienissä lukioissa nämä oppilaat eivät huku massaan, vaan tukiverkko on lähellä", kertoo Pateniemen lukion rehtori Auvo Huotari.
Tänä syksynä Pateniemen lukiossa aloitettiin metodikurssi, jossa lukio-opiskelua avataan eri oppiaineiden kautta.
Artikkelin lähde Kaleva