Monitieteisyys kunniaan

Janne Taanila Kaleva
Oulu Rakentamistekniikan emeritusprofessori Heikki Aikivuori seuraa tiiviisti aikaansa ja esittää virkeitä ajatuksia.
Hän muun muassa penää elinkeinoelämän heräämistä ja toivoo Oulun yliopistolle lisää voimavaroja, jotta käynnistymisvaikeuksista kärsivä rakentamistekniikan koulutusohjelma saataisiin herätettyä uudelleen henkiin.
"Vaikka Suomessa ei enää rakenneta samaa tahtia kuin 1960-80-luvuilla, olisi rakennusinsinööreille tekemistä nykyäänkin", Aikivuori kertoo.
"Monet vanhat rakennukset eivät enää kestä nykyajan vaatimuksia, joten niitä pitäisi pikaisesti hoitaa ja peruskorjata."
Aikivuori on tutkinut homevaurioiden syntymistä ja sisäilmaongelmia, jotka ovat nykyään yhä ajankohtaisempia aiheita. Siksi hän toivookin, että Oulun yliopistossa yhdistettäisiin vanha rakennustekniikan osaaminen ympäristöteknologiaan, ja luotaisiin puhtaan sisäilman rakentamisesta uusi kilpailuvaltti.
Aikivuori lähti opiskelemaan rakennustekniikkaa heti armeijasta päästyään. Hän sai kimmokkeen alalle kirvesmiehenä työskennelleeltä isältään.
"Tosin myös kova työnteko kesäisissä Kemijoen uitoissa kiihotti kummasti lukemaan", Aikivuori sanoo.
Nuoruusvuosista mieleen jäivät pysyvästi aito metsurielämä, puhtaat vedet, lappilainen miljöö ja Nätti-Jussi.
Kun 1950-luvulla Suomi alkoi kaupungistua, oli rakentamistekniikan insinööreille käyttöä.
Heikki Aikivuori perehtyi kalliorakentamiseen. Hän suunnitteli voimalaitosten öljyvarastoja sekä puolustusvoimien turvaluolia. Olipa hän mukana Päijänne-tunnelin rakentamisessa, vedenpuhdistamojen suunnittelussa ja metsäteollisuudessa.
Aikivuori huomauttaa Pohjois-Suomen merkittävistä marmoriesiintymistä, jotka ovat edelleen suurilta osin hyödyntämättä.
"Nykyään marmori tuodaan tänne muualta, kuten Kiinasta tai Italiasta. Mutta vain Suomen marmori kestää kovaa pakkasta, sillä siinä on tarpeeksi kiillettä ja kvartsia."
Oulun yliopiston lakkautettua rakennusinsinööriosastoa Aikivuori kuvaa Suomen oloissa poikkeukselliseksi, sillä se tarjosi vahvan monitieteisen pohjan, jota ei ollut muissa vastaavissa opinahjoissa tarjolla.
Opetus antoi Aikivuorellekin kyvyn ymmärtää asioita ohi oman koulutusroolin, eikä hän siksi fakkiutunut ajattelemaan asioita vain omasta perspektiivistään.
Koulutus limittyi luonnontieteisiin ja humanistisiin aloihin. Aikivuorella olikin muistiinpanoissaan Eino Leinon runoja matemaattisten kaavojen välissä. Aikivuoren ajattelun vahvuudeksi muodostui humaanin näkemyksen tuominen kapeakatseisen rakennuskäsityksen rinnalle.
Kun vuosikymmeniä sitten mietittiin sitä, pitäisikö tierakenteiden turvallisuutta parantaa rakentamalla tiet vaarattomimmiksi, tulivat taloudelliset kysymykset vastaan.
Tutkimuksilla pystyttiin kuitenkin osoittamaan, että liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lasku yhteiskunnalle oli paljon suurempi kuin teiden parantamisesta syntyvä budjettivaje. Tällöin voitiin perusteellisesti puuttua epäkohtien korjaamiseen.
"Tosin onnettomuudet jo sinänsä ovat aina valtava inhimillinen tragedia eikä niille voi asettaa hintalappua", Aikivuori kertoo.

Artikkelin lähde Kaleva