Artikkelin lähde Kaleva
Antti Ervasti Kaleva
Kiiminki Valtuusto kokoontui keskiviikkona viho viimeisen kerran Kiimingin kunnantalon salissa. Vaikka kyseessä olivat niin sanotut hautajaiset, tunnelma oli iloinen eikä synkkä.
Kokouksessa ei enää päätetty asioista, vaan vietettiin ohjelmallisia päättäjäisiä. Valtuuston puheenjohtaja Marjo Korhonen (kesk.) juonsi tervehdyspuheensa jälkeen tuoreen kiiminkiläisen kuuluisuuden, Talent-ohjelman voittajan Daniel Helakorven.
Hän lausui Aulikki Oksasen ja Jukka Itkosen runot. Vastaanotettuaan kunnan lahjoittaman stipendin hän vielä tulkitsi kiitokseksi Otto Mannisen tekstin Kiiski ja lohi.
"Toisaalta olo on haikea, mutta näen tämän mahdollisuutena. Nyt satsaamme tuleviin vuosiin. Uuteen Ouluun liittymisen tulokset alkavat näkyä vasta 2020-luvulla. Aluksi muutos ei ehkä ole niin iso kuin jotkut saattoivat toivoa", muotoili Marjo Korhonen tuntojaan.
Pettymys saattaa olla monille sekin, että uusi Oulu joutuu heti alkajaisiksi taloudellisesti erittäin tiukoille.
"Taloustilanne tulee koettelemaan kaikkia pikku kuntia, jotka liittyivät. Kaikki työpaikkojen menetykset, jotka koskevat Oulua, koskevat myös Kiiminkiä, Haukipudasta, Oulunsaloa ja Yli-Iitä. Tuska jakaantuu isommille hartioille."
Kunnanjohtaja Jukka Weisellkin jätti jäähyväisensä valtuustolle ja Kiimingin kunnan töille.
"Oli ensimmäinen työpäiväni täällä, kun aamun Kaleva kirjoitti, että Kiimingistä tulee kriisikunta", Weisell muisteli.
Hän sanoo, että lehtijuttu ei ollut vääristelyä vaan aivan todenmukainen. Edellisen vuoden tilinpäätös oli ollut erittäin hankala, ja kuluvan vuoden 2009 talous näytti katastrofaaliselta.
"Onneksi niin ei sitten kuitenkaan käynyt. Se, että tilanne oikeni, ei ollut minun ansioitani. Monet asiat lähtivät silloin menemään oikeaan suuntaan."
Weisell sanoo, että hänen oli helppoa olla kunnanjohtajana. Hän sai luottamushenkilöihin hyvän keskusteluyhteyden, ja kunnassa pystyttiin tekemään vaikeitakin päätöksiä.
Syksyllä 2009 Kiimingin johtoon tullut Weisell aloitti välittömästi talouden tasapainottamisohjelman yhdessä luottamushenkilöiden kanssa.
"Voi sanoa, että menemme uuteen Ouluun pystyssä päin. Kertynyttä ylijäämää on selvästi, kun silloin se oli kertynyttä alijäämää", hän huomauttaa.
Juhlapuheessaan kunnan historiaa kerrannut pitkäaikainen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Jokikokko (kesk.) muisteli kunnantalon vihkiäisiä vuonna 1973.
"Silloin Oulun kaupungin edustaja sanoi: ’Tässä on teille taloa pitkäksi aikaa, ainakin 40-50 vuodeksi. Sittenhän te olettekin jo oululaisia.’ Niin siinä taisi juuri käydä", Jokikokko sanoi.
Kunnantalon tuleva käyttö ei ole vielä selvillä. Ajatuksena on, että se tulisi kuntalaisten käyttöön, ja valtuustosalista tulisi jonkinlainen kokoontumispaikka.
Korhonen mainitsee yhdeksi ongelmaksi, että Kiimingin keskustan asukkailla ei ainakaan vielä ole asukasyhdistystä, joka voisi alkaa käyttää tiloja.
Artikkelin lähde Kaleva