Artikkelin lähde Kaleva
Peerit Tähtinen
Teija Soini kuvat
Kaleva
Kuvataiteilija, kuvanveistäjä Sanna Koivisto on asunut Iissä jo 25 vuotta. Koti on löytynyt Iin kunnan ensimmäisen kansakoulun pihapiiristä.
Pihapiirissä toimii myös myöhemmin syntynyt taidekeskus Kulttuuri-Kauppila, jonka Koivisto, Antti Ylönen ja Helena Kaikkonen perustivat syksyllä 2006.
Iijoen varrella sijaitseva paikka löytyi aikoinaan, kun Sanna Koivisto kyseli kunnalta taiteilijalle sopivia tyhjiä tiloja. Hän oli aina miettinyt, jos hän saisi joskus vanhan talon asuttavakseen, se korjattaisiin pieteetillä.
Pihapiirin rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon ja kodiksi ajatellusta hirsitalosta oli kattokin osittain sortunut, kun Koivisto aloitti puolisonsa kanssa kunnostustyöt.
Alunperin ilmeisesti savupirttinä toimineen rakennuksen pirtin, eteisen ja osin keittiön sisäseinät piilutettiin uudelleen.
Töiden määrästä kertoo esimerkiksi ikkunoiden kunnostukseen käytetty 800 työtuntia. Niistä poistettiin vain lahot osat ja muutoin ne vain korjattiin.
"Pikisaaresta tuli kunnostuksen aikana myös porukoita tänne talkoilemaan", Koivisto muistelee.
Osa huonekaluista on vanhoja, osan Koivisto on suunnitellut itse ja teettänyt puusepällä.
Pirtin verhosänkyyn taiteilija piirsi koristeaiheen hankkimastaan vanhasta kaapista, joka kätkee ovien taakse kodin television ja äänentoistolaitteet, koska ne eivät Koiviston mielestä sovi näkyville vanhassa pirtissä.
Kymmenkunta vuotta sitten tulipalo tuhosi pihapiiristä koulun, jossa olivat taiteilijan työtilat ja osa hänen teoksistaan.
Muutaman metrin päässä sijainnut 1850-luvulla rakennettu koti kuitenkin säästyi.
Vuonna 1996 pariskunnalle myönnettiin rakennussuojelupalkinto esimerkillisesti suoritetusta konservoinnista. Sanna Koivisto kiittelee vieläkin arkkitehti Antti Pihkalaa, joka suunnitteli remontin.
Näin lähestyvän joulun aikaan keskustelu kääntyy tiernapoikiin. Sanna Koivisto on suunnitellut Tähtipoika-veistoksen Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin pääpalkinnoksi, ja muun muassa Helsingin rösssypottuseuralaisille hän on tehnyt kolmiulotteisen tiernapoika-aiheisen veistossarjan.
Aikalailla itsestään selvää oli, kun Ouluun perustettiin Tiernasäätiö, että jossakin vaiheessa ryhdyttäisiin puuhaamaan kaupunkiin tiernapoika-aiheista veistosta ja sen suunnittelijaksi pyydetään Koivistoa.
Paikkakin on mietitty valmiiksi ydinkeskustan kävelykatualueelle, Rotuaarille.
Parhaillaan kerätään rahaa hankkeen toteuttamiseksi. Myynnissä on tiernapoikamukeja, tarjottimia ja essuja. Lisäksi Koivisto on suunnitellut hankkeen toteuttamiseksi kipsisen seinäreliefin sekä numeroidun pronssisen pienoismallin tulevasta tiernapoikaveistoksesta.
Tiernapoikien persoonat perustuvat osin vanhaan valokuvaan. Koivisto piti nimittäin yksitoistavuotiaana pienemmille kavereilleen musiikkikoulua ja hänen isänsä otti salassa vieläkin tallessa olevan valokuvan.
"Veistokseen tiernapojat tulevat luonnollisessa koossa, noin 140-senttisinä ja jalustan kanssa korkeus on kaksi metriä. Ihmiset voivat sitten valokuvata itsensä tiernapoikien edessä", Koivisto hahmottelee.
Vielä Sanna Koivistolla on kiire, mutta joulun pyhinä hän haluaa keskittyä läheisiinsä. Pirttiin kannetaan kuusi, jonka hän koristelee veljensä lasten kanssa.
"Jää kantaa jo sen verran, että kuusi päästään hakemaan saaresta, jossa vietän osan kesästä."
Toinen kuusi kasvaa pirtin ikkunan takana ja siihen lisätään joka vuosi uusi kynttiläsarja.
Jouluaattona aamupäivällä ennen joulurauhan julistusta Koiviston ohjelmaan kuuluu Kemin hautausmaalla käynti, missä hän haluaa sytyttää kynttilöitä sukulaisilleen.
Vasta jouluaterian nauttimisen jälkeen jaetaan lahjat ja muistellaan omaisia.
Joulusauna kuuluu myös aattoillan ohjelmaan. Kynttilänvalossa kylvetään Sanna Koiviston kesällä perinteisellä tavalla sitomilla vastoilla, joita hän saattaa viedä ystävilleen mieluisina lahjoinakin.
"Jouluyönä Iin hautausmaa on niin kaunis, että käyn siellä kävelemässä ja sytyttämässä kynttilöitä", Sanna Koivisto kertoo jokavuotisesta tavastaan.
Artikkelin lähde Kaleva