Oulussa on hyvä taideyleisö

Eeva Kauppinen Kaleva
Oulu Galleria on kulttuurikohde. Se on taiteilijan ja galleristin kädenojennus yleisölle. Galleria on enemmän kuin taidekauppa. Näin ajattelee galleristi Tarja Myllyaho Galleria Harmajasta Oulusta.
"Minkä takia galleria on olemassa? Me toivomme, että näyttelyt tarjoavat katsojalle arjesta irrottavia kokemuksia. Teatteriinkin menemme etsimään sisältöä elämäämme", Myllyaho vertaa.
"Gallerianäyttely ei tarkoita vain sitä, että taideteokset pannaan riviin ostettaviksi. Näyttely on jatkumo taiteilijan uralla ja kertoo aina uutta tarinaa", Myllyaho sanoo.
Taidegalleriat ovat yleisölle ilmaisia, Myllyaho muistuttaa - mikä on poikkeuksellista kulttuuritarjontaa. Galleriassa voi käydä vaikka vaan katsomassa töitä.
"Galleria ja taiteilija maksavat ilosta esittää yleisölle taidetta. Näyttelyt ovat taiteilijan ja gallerian yhteinen kädenojennus", Myllyaho sanoo.
Galleria Harmaja on toiminut 19 vuotta Kirkkokadulla Oulun ydinkeskustassa. Vuosi 2013 on gallerian 20-vuotisjuhlavuosi. Seuraava vuosikymmen aloitetaan uusissa tiloissa.
"Lähdemme pois ovisummerin ja portaiden takaa. Uusi galleriahuoneisto tulee katutasoon Torikadulle", Myllyaho kertoo.
Galleria Harmaja henkilöityy Tarja Myllyahossa: hän on toiminut Harmajan galleristina alusta asti.
Nimen keksi valokuvaaja, taiteilija, kirjailija Rax Rinnekangas.
"Oulun murteessa sanotaan harmaja harmaasta väristä. Sana on kaunis, ja nimi on osoittautunut toimivaksi", Myllyaho toteaa.
Gallerian uusi toimipaikka on sijainniltaan keskeinen. Satunnainen ohikulkijakin voi helposti piipahtaa sisään.
"Uuden galleriatilan myötä varmasti poistuvat viimeisetkin esteet tutustua näyttelyihin", Myllyaho toivoo.
Galleriat ovat kaikille. Asemansa tai virkansa puolesta kulttuurin tai kuvataiteen kanssa tekemisissä olevien ihmisten rooli ei korostu ainakaan Oulussa.
"Oulussa on hyvä taideyleisö. Täällä on ennakkoluulottomia taiteen kuluttajia opiskelijoista eläkeläisiin. Oululaiskodeista löytyy useita nykytaiteen kokoelmia", Myllyaho kehuu.
Taidetta voi ostaa myös osamaksulla ja joustavilla maksuehdoilla.
"Ihmiset hankkivat tuhansien arvoisia maalauksia maksamalla 50 euroa kuussa", Myllyaho kertoo. "Ei tarvitse ajatella, että koko summa pitää lyödä heti käteen. Kaikesta voi sopia. Tärkeintä on, että taideteos pääsee hyvään kotiin."
Yritykset sen sijaan voisivat Myllyahon mielestä aktivoitua taidehankinnoissaan.
"Kun rakennetaan uusi toimitila, käytetään viimeisen päälle materiaalit ja ostetaan viimeisen päälle laitteet ja huonekalut. Sitten homma yhtäkkiä notkahtaa taiteen kohdalla. Taide on lopulta kaikkea muuta kuin piste iin päällä", Myllyaho neuvoo.
Lähes 20 vuoden aikana taideteosten ostosopimuksia on kertynyt aikamoinen pino. Jo tämän yhden gallerian vaikutus kotien taiteeseen on merkittävä.
"Pitkäaikaiset asiakkaat ovat todenneet, kuinka heidän makunsakin on muuttunut vuosien mittaan, kun he ovat katsoneet ja katsoneet näyttelyitä. Sillä tavallahan näkemys ja maku kehittyvät", Myllyaho myöntää.
Talouden taantuma ei näy taidemyynnissä.
"Ne jotka taidetta harrastavat, he harrastavat sitä joka tapauksessa. Tämä on sillä tavalla marginaalinen ala, etteivät kaikki pienet notkahdukset tunnu."
Galleria tekee Oululle imagotyötä.
"Monet etelän taiteilijoista vierailevat näyttelynsä yhteydessä ensimmäistä kertaa Oulussa. Esittelen heille mielelläni Pikisaarta ja sen taiteilijoita, tuomiokirkon taidetta ja Lasaretinsaaren ympäristöä. Näyttelyiden avajaisissa ihmiset tulevat sanomaan käsipäivää. Täällä ei arastella taiteilijoita", Myllyaho kertoo.
"Tämmöisten positiivisten kokemusten kautta taiteilijat tulevat mielellään uudestaan."
Galleria Harmajan nykyisen tilan viimeinen näyttely on raahelaissyntyisen, Helsingissä asuvan Mari Pihlajakosken (s. 1975) Between Light and Shadow. Osa näyttelyn teoksista sisältyy Pihlajakosken maisterilopputyöhön Aalto-yliopistossa.
Galleria Harmaja viettää päättäjäisiä jouluaatonaattona 23.12. kello 14-17. Taiteilija Mari Pihlajakoski on paikalla.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva