Oulun Jankkiyhistys otti eilen ennakkoa kotiseutunsa lähes unohtaman kirjailijan kotitalon kulmilla, Ranta- ja Hallituskadun risteyksessä.
Jo vuosia oululaisuuden perimmäisistä arvoista kaiken ilon irti ottava ryhmä on viettänyt pikkujouluaan pipareita purren, glögejä maistellen ja viattomilla ohikulkijoilla itseään kuvauttaen samassa paikassa joulukuun toisena, Talavituluvan päivänä. Jäät ja vedet nousivat 2.12.1878 kulmatalon seinään kiinnitetyn soikean merkin korkeudelle.
Samassa seinässä, tulvan merkkiä korkeammalla on toinenkin muistolaatta. Puutalossa on asunut Erkki Kivijärvi - kirjailija, tapakouluttaja, journalisti, diplomaatti, teatterinjohtaja, kriitikko. Ensi vuonna tulee täyteen 125 vuotta monipuolisen kulttuuripersoonan syntymästä.
Erkki Kivijärven ansioihin lasketaan tervaporvari-käsitteen isyys. Hän lanseerasi 1930-luvun romaaneissaan tuon yhtä oululaiselta kalskahtavan termin kuin kalskahtaa tiernapoika. Joku koulukunta tosin väittää, että toinen oululaiskirjailija K.A. Järvi olisi ehtinyt ennen Kivijärveä. Mutta Järvi kuin Järvi, sanoi Jankkiyhistys kunniakäynnillään.
Jankkiyhistyksen lisäksi näyttää oululainen Neliapila -harrastajateatteriryhmä hoksanneen Kivijärven tulevan juhlavuoden, sillä se ottaa ohjelmistoonsa suomalaisen musiikkiteatteriharvinaisuuden, Talkootanssit.
Aino Ackté tilasi kansanoopperan johtamilleen Savonlinnan oopperajuhlille 1930. Ilmari Hannikainen sävelsi, Kivijärvi kirjoitti libreton ja miespääosassa Penttinä Jori Malmsten lauloi laulun, jota ilman en osaa juhannuksiani viettää. Laulu on koruttomalta nimeltään Pentin serenadi.
Ensimmäisen kerran se sykähdytti minua Kajaanin Kruununpuodinmäellä, kun näyttelijä, entinen rakuuna Risto Mäkelä ratsasti yleisön eteen ja lauloi koko ihanuuden.
Sen jälkeen kyselin moneen kertaan, miksi kukaan ei Talkootansseja ikinä esitä, mihin sain tyhjentävän selonteon viisaalta ystävältäni Veikko Sinisalolta. Naurettuaan pitkät naurut mestari tunnusti, että Talkootanssit on niin typerä, ettei sitä kukaan viitsi esittää. Hän itse oli näytellyt siinä Pyynikillä 1951.
Ensi kesänä täyttyy 30 vuotta siitä, kun haapavetiset toivat Talkootanssit Turkansaareen. Kerran myös Paavo Väyrynen lupaili, että hänen opistonsa pihapiirissä on tarkoitus esittää Talkootanssit. Talkootansseista väyrysläisittäin en kuitenkaan ole kuullut mitään, enkä koskaan ehtinyt näkemään haapavetisiäkään.
Niinpä odotan uteliaasti kahta asiaa Erkki Kivijärven juhlavuoden kunniaksi: haluan tietää, ovatko Talkootanssit todella niin tyhjänpäiväiset kuin Sinisalo-vainaa väitti, ja haluan vaipua ekstaasiin Pentin serenadia kuunnellessani - kunhan sen laulaa kunnon basso-baritoni.
Meillä Jankkiyhistyksessä on muisteltu toistakin oululaisten unohtamaa avojalakasta, kaikkien aikojen legendaarisinta oululaissyntyistä filmitähteä Siiri Angerkoskea. Oulu sai elokuvateatteriryppään, joka ei pettymykseksemme nimennyt ainuttakaan tilaansa oululaisen supertähden mukaan.
Olisiko tehtävämme ideoida Angerkoski-festivaali?
Mutta Järvi kuin Järvi, sanoi Jankkiyhistys kunniakäynnillään.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>