Seppälässä aineksia myös papiksi ja kirvesmieheksi

Haukiputaan syksyllä eläkkeelle jäävä kunnanjohtaja Heikki Seppälä ei hätkähdä pienistä. Eteläpohjalaisena Seppälä etenee suoraviivaisesti ja sanoo asiat selvästi. Se herättää ristiriitaisia tunteita. Usein hänestä joko pidetään tai sitten ei.

Seppälä ottaa kantaa isoihin asioihin reippaasti. Viimeisimpänä hänen voimakkaasti ajamansa uimahalli meni yhden äänen erolla läpi valtuustossa. Häneen ovat henkilöityneet myös monet muut asiat: vaikkapa Jatuli, kansanterveystyön kuntayhtymän purku, Virpiniemen golf-kaava. Ne ovat Seppälälle voittoja.

Entisenä kunnallispoliitikkona Seppälä tuntee koneiston kuin omat taskunsa. Myös junttaus onnistuu tarvittaessa.

Liki kolmekymmentä vuotta Haukiputaan kunnallispolitiikassa napamiehenä, ensin poliitikkona ja sitten kunnanjohtajana, olleen Seppälän aikana on kunnassa tapahtunut paljon. Hyvonin shokkikonkurssista nousu, it-alan kasvu, yhteisöverot, rakentaminen ja palvelujen parannus, kunnan kasvu. Yhteistyö Oulun seutukuntaan, Haukiputaan Nokian tehtaan myynti jenkkiyhtiö SCI:lle ja sitä kautta kymmenien Nokian yhteisöveromiljoonien menetys. Viimeisimpänä SCI:n vaikeudet, lomautukset ja irtisanomiset. Tässä muutamia Seppälän kauteen liittyviä asioita. Hän ei ole ollut niissä näkymätön.

Seppälä on ollut valmis panemaan itsensä likoon. Silti hän on pystynyt säilyttämään kasvonsa. ”Seppälä ajaa vilpittömästi kunnan etua. Hän ei ole tahrannut itseään, eikä ajanut omaa etuaan”, tunnustavat kaikki.

Seppälälle on tullut usein myös takkiin. Hänen ajamassaan sairaankuljetuksen kunnallistamisessa suoraviivainen etenemismalli sai tylyn vastaiskun lääninoikeudessa, ja valtuuston päätös meni nurin. Toki myöhemmin tehtiin uusi päätös ja sairaankuljetus on kunnallisena. Asiasta vain neuvoteltiin jo olemassaolevan yrityksen kanssa.

Haukipudas on tasapainokunta. Demari Seppälä on tottunut tiukkoihin äänestyksiin. Jo hänen valintansa kunnanjohtajaksi oli nuorallatanssia. Nykyinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola hävisi Seppälälle yhdellä äänellä.

Haukiputaan politiikkaa selkiytti takavuosina tehty kunnallislain määräenemmistösäännösten poisto. Etenkin määrärahoihin edellytetty määräenemmistö halvaannutti monia asioita. Toisaalta määräenemmistövaatimus edellyttäisi ryhmien välisiä neuvotteluja paljon nykyistä enemmän.

Kunnanjohtaja muodostaa asioista nopeasti mielipiteensä ja sanoo sen. Jotkut hänen vastustajansa kaipaisivat enemmän keskustelua ja pohdintaa. Joidenkin mielestä nopea suora toimintatapa on ihan hyvä.

Eteläpohjalaisena Seppälä tietää myös oman arvonsa. Hän ei halua kätkeä kynttiläänsä vakan alle.

Seppälä voi myös suuttua, kun hän katsoo, että nyt mennään väärille raiteille. Hän on kuitenkin nopea myös leppymään, tosin ei kaikkein mielestä.

Seppälää kiitetään siitä, että hän jaksaa paahtaa täysillä, eikä ole jäänyt laakereillaan odottelemaan lokoisia eläkepäiviä Haukiputaalle, johon hän aikoo jäädä eläkkeelläkin. Vauhti on jopa kiihtynyt. Hän jaksaa käydä uskollisesti läpi myös kunnanjohtajan tehtävien painona olevat kaikenlaiset kissanristiäiset.

Ulkopolitiikka on Seppälän ehdoton vahvuus. Hänellä on hyvät suhteet valtion keskushallintoon, kuntaliittoon, alueellisiin yhteisöihin ja Oulun suuntaan. Seppälä on Oulun seudun yhteistyön suuri puolestapuhuja. Hän on myös hankkinut Haukiputaalle harkinnanvaraista rahaa valtiolta, tunnustavat useat.

Seppälä nosti kissan pöydälle yhteisöverojen tietojensaantiongelmissa. Kunnat eivät ole saaneet yrityksiä koskevia kaikkia tietoja yhteisöveron perusteena olevista tuloista. Haukipudas oli menettää kahdeksan miljoonaa kirjausvirheen vuoksi. Se oikaistiin ja myöhemmin myös kuntien tietojensaantia on parannettu. Tosin Haukiputaan kannalta turhaan, koska Nokia-miljoonat ovat siellä kohta vain kaukainen muisto.

Toisten kuunteleminen, itsensä arvostelun sieto, neuvottelu ja keskustelu eivät ole Seppälän vahvimpia puolia. Niinpä häntä luonnehditaan pikemminkin asia- kuin henkilöjohtajaksi.

Seppälä on armottoman lahjakas puhuja. ”Hänestä olisi tullut hyvä pappi”, luonnehtii joku.

Paitsi suustaan, myös käsistään Seppälä on hyvä. Hän olisi kirvesmies, eikä mikään kirves ja mies. ”Hyvä kirvesmies on mennyt tuollaisissa hommissa hukkaan”, leukaillaan. Seppälä on tehnyt Haukiputaalla olevan talonsa yhdessä isänsä kanssa. Hän on nikkaroinut myös hienon hirsimökin Enonkoskelle. Viimeksi hän on ollut mukana pojan talon rakennuksella ja saunan teossa.

Risto Rasila

Tasapainossa. Kunnanjohtaja Heikki Seppälä on kätevä käsistään. Viimeiseksi hän on kulkenut pojan rakennuksella. Vuorossa on sauna. Suorassa on, niin kuin tasapainokunnassa pitää ollakin.

PEKKA KARJALAINEN

Infoboksi

Heikki Seppälä

* Syntynyt 28.8.1939 Evijärvellä

* Haukiputaan kunnanjohtaja vuodesta 1992 lähtien, opettajana Haukiputaalla vuodesta 1965 lähtien, lukion rehtori vuodesta 1969 lähtien.

*Ennen kunnanjohtajaksi valintaa kunnanhallituksen puheenjohtajana Haukiputaalla 15 vuotta ja valtuutettuna 20 vuotta.

* Lukuisia maakunnallisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä, muun muassa SDP:n puoluevaltuuskunta ja Suomen Kuntaliiton hallitus

* ”Olen istunut koko elämäni kokouksissa.”

* Vaimo jäi englannin opettajan työstä eläkkeelle viime syksynä. Kolme lasta, tyttö ja kaksi poikaa. Lapsista yksi asuu Dallasista, yksi Oulussa ja yksi Haukiputaalla.

Artikkelin lähde Kaleva