Jot hajauttaa riskejä

Toimitusjohtaja Teijo Fabritiuksesta tuli markkinapaineissa saneeraaja

Arja Mikkola

OULU Toimitusjohtaja Teijo Fabritius, 43, on vetänyt Jot Automationia nyt joulukuusta joulukuulle. Fabritiuksen mukaan paineet luovat ”vireyttä ja herkkyyttä”: ”Kun oikein rutistetaan, tulee parhaat ideat ulos.” Vuosi on ollut kova. Mutta saneeraaja hänestä tuli vasta pakon edessä, markkinoiden murtuessa alta.

Maanantaista torstaihin Teijo Fabritius paiskii kello seitsemästä lähtien ympäripyöreitä päiviä uljaiden lasiseinien takana Lentokentäntiellä. Välillä työ tempaisee mukaansa yön tunteinakin Oulun keskustan asunnossa. Mutta luottamus alaan on tallella, joten yöt hän sanoo nukkuvansa edelleen hyvin.

Viikonlopuksi johtaja kiirehtii Helsinkiin. Siellä odottavat sijoittajat ja asiakkaat. Ja perhe.

Näin Fabritiusten nelilapsinen perhe on elänyt jo vuosikausia. Etäisän rooli sekä kävelylenkit lentokentillä imeytyivät veriin Italian aikoina. Sirpa-vaimo, joka on sairaanhoitaja, viihtyi Bolognassa vain vuoden palatakseen lasten kanssa Suomeen ja omiin töihin.

Lapsista enää nuorin on kotona. Vanhin tytär kirjoittaa kuitenkin psykologian graduaan Oulussa. ”Kaikessa rauhassa”, isä kuvaa työntäytteistä rinnakkaiseloa.

Puhelin soi

Apblelta, joka palveli Bolognassa Fiatin alihankkijoita, Teijo Fabritius kutsuttiin 1,5 vuoden rupeaman jälkeen Hollantiin ABB:lle. Siellä vierailu venähti ajatellusta kuukaudesta 1,5 vuoteen.

Kunnes vuonna 1997 puhelin soi jälleen kerran. ”Jorma ja Veikko soittivat.”

Fabritiuksen mukaan hän ei ole koskaan hakenut minnekään töihin. Hänelle on aina vain soitettu. Melkein tanssiinkutsu head huntereille. Sillä oikeastaan Fabritius on viihtynyt Jotilla jo harvinaisen kauan.

Fabritius on sähköteknikko ja kotoisin Hangosta. Ensi oppinsa yrityksessä hän sai Nokialla, missä kehitettiin 80-luvulla pienellä porukalla mekatronikkaa ja teollisuusrobotteja. Samalla hän rakensi jälleenmyyntiverkostoa Keski-Euroopan ja Neuvostoliiton suunnalla: ”Piti tehdä kaikkea.” Pesti jatkui ja kauppasuhteet syvenivät, kun Nokia myi tuotantoautomaatiobisneksen Airamin Aitecille.

Kuin seinään

Kun Fabritius viime vuonna siirtyi Jotin myyntijohtajan ja varatoimitusjohtajan paikalta Jorma Terentjeffin jälkeen toimitusjohtajaksi, takana oli kovan kasvun kausi. Hengähdystauosta näkyi jo viime syksynä ensi merkkejä. Mutta se, että kauppa pysähtyisi maaliskuussa kuin seinään, tuli koko toimialalle yllätyksenä. ”Investoinnit lopahtivat kokonaan.”

Syynä olivat kännykkäkaupan heikkenevät myyntiennusteet. ”Aika paljon odotuksia oli ladattu uusiin puhelimiin”, Fabritius myöntää.

Silti aikaisemmat linjaukset Oulunsalossa olivat olleet oikeita, Fabritius vakuuttaa. Kysyntä oli ollut viime vuosina niin kiihkeää, etteivät voimat olisi riittäneet hajauttamiseen.

Nyt tavoitteena on juuri riskin hajauttaminen kännykkäbisneksestä muillekin tuotantoaloille. Joka neljäs Jotin noin 590:stä työntekijästä toimii siksi parhaillaan tuotekehityksessä. Eikä tällä hetkellä ei ole mitään suunnitelmia henkilöstön vähentämiseksi, Fabritius painottaa.

Vain paras

”Ei voi tavoitella mitään muuta, kuin että olet paras”, Fabritius sanoo. Mutta parhaankin on suuntauduttava uudelleen: ”Bisneksen lasku kannatti hyödyntää”

Yrityksen johto päätti rivakasti vastatoimista. Säästöjen takia irtisanottiin 250 työntekijää. Fabritius ei tehnyt päätöksiä yksin. Konsensuksen kaikotessa hän kuitenkin ottaa täyden vastuun. ”Otteen täytyy pysyä jollakin.”

Vuoden aikana on myös rakennettu uutta. Keväällä ostettiin muovialan automaatioon erikoistunut sadan työntekijän yritys Pretec Oy Kuopiosta. Muutenkin suuntauduttiin itään. Sillä telekommunikaatioala kasvaa ennen kaikkea Aasiassa, missä Jotilla on nyt neljä osoitetta.

Etenkin Kiina painottuu jatkossa. Pekingissä syksyllä avatussa toimipisteessä pohditaan parhaillaan, miten hyödyntää tiloja. ”Onhan se vähän ilman kuljettamista”, Fabritius toteaa linjojen rahtaamisesta Suomesta käsin.

Loppuvuodesta valmistui kokonaan uusi tuoteperhe, joka esiteltiin Produtronica-messuilla Münchenissä: ”Kun olet siellä, olet olemassa.”

Linjavalmistaja lanseerasi myös imagomainoskampanjan, jossa masentuneet robotit ennakoivat etuajassa yleistä taantumaa: ”How to survive under pressure”. Kampanja on huomattu hyvin, Fabritius kertoo.

Mainoksen kysymyksen ”miten selvitä paineissa” voi kuvitella leijuneen usein ilmassa Lentokentäntiellä. Sillä pakkotoimet purevat nopeasti vain henkilöstösäästöjen osalta. Myynti on viime tulosten mukaan notkahtanut tänä vuonna puoleen ja tuotto romahtanut 12 miljoonaa euroa miinukselle.

Yrityksen pörssiarvo on nyt noin 98 miljoonaa euroa eli vain 21. osa vuodenvaihteen 1999/2000 huippuajoista. Tuolloin yrityksen pörssiarvo oli runsaat 2 miljardia euroa.

Asiakkaan näkökulma

Yhden kännykän kokoonpano on vauhdittunut vain kolmessa vuodessa 30 sekunnista keskimäärin kolmeen sekuntiin. Samalla kokoaminen painottuu yhä harvempien ja varsinkin muoviosien valmistajien suuntaan.

Uusien teollisuusalojen valloittamisen ohella haasteeksi on nyt nostettu laitteiden uudelleenkäytettävyys: ”Siinä olemme edelläkävjöitä.”

Tällä Jot pyrkii asettumaan asiakkaansa asemaan. Sillä uudet tuotteet eivät vain valmistu äkkiä. Ne ovat myös käytössä yhä lyhyemmän ajan, ehkä vain puoli vuotta. Joten teollisuus ei enää pysty maksamaan linjainvestointejaan yhden tuotannon aikana. Siksi asiakkaalle annetaan mahdollisuus jatkossa liittää perusratkaisuihin vain moduleja vaihtamalla monenlaisia prosesseja: ”Näin investoinnit voidaan jakaa eri tuotteiden välillä.”

Fotoniikka kiikarissa

Aivan uutena aluevaltauksena saattaa kajastaa fotoniikan tuotantoautomaatio. Alan bisnespotentiaali ja muutkin haasteet, kuten yhteistyökumppanit, ovat vielä tutkimuksen alla - ja pitkälti ulkomailla. Päätöksiä Fabritius ennakoi ensi vuosineljänneksellä.

Fotoniikka on erinomaisen vaativa, suuria tarkkuuksia edellyttävä ala. Toistaiseksi tuotteet, kuten reitittäjät, joissa optinen signaali muuttuu sähköiseksi, valmistetaan maailmalla käsin. ”Saantoprosentit ovat alhaalla”, Fabritius tietää. Tällä hetkellä tuotannosta voidaan maailmalla kelpuuttaa vain 5-10 prosenttia.

Fabritius voikin olla varma, että tuotantoautomaation osaajilla riittää tulevaisuudessakin tekemistä. Kun vielä arvaisi, miten kauan teollisuuden heikkouskohtaus kestää.

Tapio maikkola

Uusia uria. Toimitusjohtaja Teijo Fabritius on vetänyt Jot Automationia nyt vuoden päivät. Oppinsa hän on saanut niin Nokialla kuin Euroopassakin.

Artikkelin lähde Kaleva