Matkailukeskukset alueiden vetureina

Janne Salmivaara

OULU Isot matkailukeskukset kuten Ruka, Iso-Syöte ja Kalajoki, näyttelevät entistä suurempaa roolia maakunnan matkailun kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunnan matkailustrategian ajantasaistetussa versiossa keskuksista rakennetaan alueidensa vetureita, joiden ympärille pienet matkailualan yritykset verkostoituvat.

Lisäksi maakuntaa markkinoidaan entistä pontevammin Norjaan, Ruotsiin, Keski-Eurooppaan sekä Irlantiin ja Iso-Britanniaan. Kasvua haetaan ulkomailta, koska kotimaan matkailusta ei odoteta suurta lisäystä. Toisaalta ulkomaiset turistit mahdollistavat hotellien ja palvelujen tehokkaamman käytön ympäri vuoden.

Matkailustrategiassa Pohjois-Pohjanmaa on jaettu kolmeen alueeseen: Kalajoen, Oulun ja Koillismaan alueisiin. Jokaisella alueella on oma erityisluonteensa ja niitä markkinoidaan kohdemaihin.

Esimerkiksi pohjoismaalaisille myydään mieluusti Kalajoen aluetta ja maakunnan talvimatkailumahdollisuudet kiinnostavat brittituristeja, kertoo vs. matkailupäällikkö Kati Kemppainen.

”Enää ei toimita tuotelähtöisesti vaan nyt mietitään, mitä asiakkaat haluavat.”

Kasvuun uskotaan

Matkailun näkymät ovat kuitenkin erittäin hyvät. Pohjois-Pohjanmaan matkailu on kasvanut 10 prosentin vuosivauhtia ja kasvun uskotaan jatkuvan.

”Olemassa olevien keskusten voimakkaat investoinnit ovat tuoneet tulosta. Investoinnit ovat nostaneet keskusten volyymia niin, että isot matkanjärjestäjät maailmalla ovat kiinnostuneet”, Kemppainen iloitsee. Esimerkiksi Rukalla on rakennettu sadoilla miljoonilla lisää hotelli- ja ravintolatilaa.

”Laadukkaille pienille palveluyrityksille on varmasti vielä tilaa”, Kemppainen rohkaisee.

Hän muistuttaa, että ulkomaiset matkailijat haluavat erilaisia palveluja kuin suomalaiset. Tiettyyn ohjelmapalveluun erikoistuvat yritykset ovat avainasemassa.

”Esimerkiksi sveitsiläiset haluavat opastettuja patikointeja, mutta suomalaisille sellaista on vaikea myydä”, Kemppainen muistuttaa.

Matkailu tuo maakuntaan varovaisen arvion mukaan kaksi miljardia markkaa vuodessa. Työllistävä vaikutus on useita tuhansia työpaikkoja.

”Vuonna 1998 matkailu toi Ouluun suoraan 750 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi välillisesti 125 miljoonaa”, huomauttaa Oulun matkailujohtaja Jouni Kähkönen.

Uusi, vuosille 2002-2006 ajoittuva strategia tarjoaa alueen yrityksille yhteisen pohjan ja markkinointikanavan.

Yritykset pitävät yhteistä strategiaa tärkeänä.

”Alueellista organisaatiota voidaan käyttää hyväksi verkostoitumisessa ja se on iso apu ulkomaiden markkinoinnissa”, sanoo Harri Eloranta Restel Hotel Groupista.

Tavoitteena on lisätä kotimaista matkailua 5-10 prosenttia ja ulkomaista matkailua 5 prosenttia. Yöpymisvuorokausia halutaan lisätä 10 prosenttia. Kesämatkailua halutaan lisätä jopa 30-50 prosenttia.

Strategian eri osa-alueiden vuosikustannukset ovat yhteensä yli 10 miljoonaa markkaa. Julkisen rahan osuus vaihtelee kolmasosasta puoleen. Loppuosa tulee alueen yrityksiltä.

Artikkelin lähde Kaleva