CWC rakentaa langatonta maailmaa

Arja Mikkola

OULU Oulun yliopiston alainen Centre for Wireless Communications (CWC) on kasvanut kaikessa hiljaisuudessa merkittäväksi tutkimusyksiköksi. Langatonta teknologiaa kehittävän CWC:n tutkijat tulevat olemaan avaintekijöinä myös uutta Oulu-Japani-Tanska -akselia rakennettaessa.

”4G-asioista puhuminen saisi loppua ennen kuin se alkaakaan”, puuskahtaa CWC:n johtaja professori Matti Latva-aho, 33, tervetuliaisiksi. Sillä vaikka niin sanottu ”4G” onkin tavoitteena, niin tutkijan mielestä turhanpäiväisen iskusanan sijaan olisi osuvampaa puhua esimerkiksi ”beyond 3G” -teknologiasta.

Syynä on se, että vasta ensi vuonna markkinoille ehtivän 3G:n yläpuolella leijuu vielä niin monia ajatuksia, ettei kukaan vielä tänään osaa sanoa, mitä niin sanottu neljäs sukupolvi lopulta pitää sisällään.

”Menee 10 vuotta ennen kuin aikaisintaan ollaan siinä, missä 3G on nyt”, Latva-aho perustelee. Myös useat väliaskeleet ovat mahdollisia.

Vaan jos kaikki sujuu odotetusti, niin tulevaisuuden langaton maailma hahmottuu osaltaan uuden Oulu-Japani-Tanska -akselin voimalla.

Ensisuhteet Japanin avainpelureihin luotiin Oulun tutkijoiden osalta jo 15 vuotta sitten. Mutta vasta tänä vuonna sikäläinen laki sallii myös kansainvälisen teknologisen yhteistyön. Myös Aalborgiin on ylläpidetty suhteita jo 10 vuotta. Joten teknologiakylien yhteistyösopimus muodostaakin nyt vain virallisen katon kanssakäymiselle.

Puolensataa tutkijaa

Latva-aho odottaa sopimukselta etenkin lisää liikkuvuutta tutkijoiden välille. Se taas tulee vahvistamaan opetusta puolin jos toisinkin.

Japanissa on myös ensimmäisenä maailmassa lähdetty todella vakavasti laatimaan niin sanottua 4G:tä koskevia koejärjestelmiä: ”Uskon, että yhdessä voimme tehdä relevantimpaa tutkimusta ja jokainen siinä voittaa.”

”Toisaalta on järkevää tehdä globaalisti yhteistyötä, kun kehitetään näinkin merkittävälle bisnesalueelle uusia järjestelmiä”, professori arvioi.

”Ei ole älyttömän vaikeata arvata, mikä on tulevaisuuden kannalta järkevää”, hän tietää. ”Mutta on haastellista ja vaikeaa ymmärtää, mitä uusi yritys haluaa.

Mutta CWC:tä kiinnostavat myös uudet yritysyhteistyömahdollisuudet.

Sillä CWC on paitsi kansainvälisissä piireissä tunnettu tutkimuskeskus myös ilmeisesti Suomen ainoa täysin ulkopuolisella rahoituksella toimiva yliopistollinen yksikkö. Se käynnistyi alunperin tietoliikennelaboratorion spinn offina ja osaamiskeskuksen avulla vuonna 1995.

Nykyään keskuksen vuosibudjetti on 18 miljoonaa markkaa ja keskuksen nimissä toimii jo 53 tutkijaa: ”Jokaikiseltä mantereelta”, Latva-aho painottaa kansainvälisyyttä. Tutkijoista kahdeksan on professoreja ja 24 väitöskirjan tehneitä. Loput ovat opiskeljoita.

Uusi lähestymistapa

CWC tutkii laajakaistaisia, langattomia siirtotekniikoita: ”Laajakaistaisuus tekee monen asian vaikeaksi”, Latva-aho kuvaa. ”Itse uskomme, että jatkossa tekniikat ovat vielä laajakaistaisempia kuin 3G-tekniikat.”

”Tehokkuudeltaan matkapuhelinjärjestelmät eivät ole valmiita.” Latva-ahon mukaan 3G:nkin kapasiteetit voidaan moninkertaistaa sekä käyttäjämäärän että siirtonopeuden puolesta, kunhan komponentti- ja toteutusteknologiat kypsyvät. Toisin sanoen ”4G” tuleekin pitkälti olemaan kapasiteettien huippuunvirittämistä.

Tutkimuksen painopiste tulee säilymään perusradioratkaisuissa, Latva-aho vakuuttaa. Mutta langattomiin verkkoihin liittyy yhä enemmän tutkimushaasteita. Tutkimusta onkin siksi kasvatettu niiden suuntaan. ”Tänä vuonna aktiviteetti on lähtenyt sillä puolella rajusti kasvuun.”

”Perustähtäin on se - ja se on haasteellista, sitä ei oikeastaan ole tehty vielä missään kunnolla - että yhdistetään langattomien verkkojen ja radiorajapintaratkaisujen tutkiminen.” Ettei yksi tutki signaaleja ja toinen rakenna verkkoa.

Ylipäänsä Oulussa tutkitaan avoimin mielin erilaisia vaihtoehtoja. ”Ei ole lainkaan vaikeaa ennustaa, mitkä ne vahvat kandidaatit ovat. Mutta on vaikeaa ennustaa se, mikä on vahvin.”

Sillä standardointi on pitkälti suurvalta- ja kauppapolitiikkaa: ”Teknisillä yksityskohdilla ei yhtäkkiä olekaan niin paljon painoa kuin tutkija ja insinööri toivoisi.”

Rahoitus haasteena

Tutkimusyksikkö haalii rahoituksensa itse kokoon, joten se on vapautettu opetusvastuusta. Ekspertit toimivat kuitenkin tietoliikennelaboration yhteydessä ja tukevat opetustyötä veljellisesti jatko-opintoseminaarein.

Tutkimusbudjetti koostuu niin yritysten toimeksiannoista kuin julkisista lähteistäkin, akatemian, Tekesin ja EU:n ohella myös puolustusvoimilta.

”Kilpailu on kiristynyt kahden vuoden aikana hirveästi.” Latva-aho kertoo etenkin julkisen rahoituksen osuuden laskeneen: ”Se on aikamoinen huolenaihe”.

Tavoitteena onkin lisätä yhteistyötä suurten kansainvälisten yritysten kassa. Keskusteluja käydään paitsi USA:ssa ja Japanissa myös Kiinassa.

Ja kunhan Oulu-Japani-Tanska -akseli nyt saadaan liikkeelle, niin sitten verkkoja heitellään myös EU-maiden suuntaan.

Eljas Sallmén

Kehityksen kärjessä. Oululaisen CWC:n johtaja professori Matti Latva-aho haluaa yhdistää signaalien ja verkkojen tutkimuksen.

Artikkelin lähde Kaleva