Suomesta hyvinvointikeskus Japaniin

Heino Ylisipola

HELSINKI Japanilaiset ovat erittäin kiinnostuneita Suomessa toimivista ikääntyneen väestön hyvinvointikeskuksista ja haluavat ostaa suomalaista vanhustenhuollon osaamista.

Oulun seudun osaamiskeskusohjelma, Oulun seudun yrityspalvelukeskus, Stakes, Tekes, Finpron (entinen Ulkomaankauppaliitto) Tokion toimisto ja Suomen Japanin Instituutti ovat käynnistäneet Japanissa hyvinvointiteknologian vientihankkeen, joka pelkästään investointina maksaa noin 200 miljoonaa markkaa.

Projektin isä, Finpron hankeneuvonnan päällikkö Pentti Kotiranta kertoo, että projektissa yhdistyvät suomalainen teknologiaosaaminen sekä vanhustenhoidon kokemus ja asiantuntemus.

Hyvinvointikeskus valmistuu kesällä 2004 Sendain kaupunkiin Japanin keskiosassa. Kyseessä on Suomen suurin hyvinvointiosaamisen vientiprojekti.

”Suomalaiset kertovat, millainen hyvinvointikeskus ikääntyville ihmisille pitää rakentaa, japanilaiset rakentavat sen ja suomalaiset yritykset toimittavat keskukseen teknologiaa ja palvelujärjestelmiä. Japanilaiset haluavat ottaa tosissaan esimerkkiä suomalaisesta, pohjoismaalaisesta vanhustenhoidosta ja hyvinvointiteknologian saavutuksista”, kertoo Kotiranta.

Suomalaisyrityksiä Sendain hyvinvointikeskushankkeeseen osallistuu noin 25. Huomattava osa yrityksistä sijaitsee Oulun seudulla.

Sendain kaupunki ja siellä sijaitseva Tohokun yliopisto haluavat profiloitua hyvinvointiteknologian keskukseksi Japanissa. Kotirannan mukaan Suomesta Oulun seudun osaamiskeskuksen mukaantulo projektiin oli lähes itsestäänselvyys.

Suomesta Sendain projektiin voivat tulla mukaan vielä Sitra, Oulun kaupunki ja VTT.

Vetureita maailmalle

Tekesin teknologiapäällikkö Harri Puurunen kertoo, että Japanin hanke kuuluu järjestön hyvinvointi ja terveys -teknologiaohjelmaan nimeltään iWell.

”Suomalainen innovaatioympäristö on todettu maailman parhaaksi ja meille on tärkeää saada veturiyrityksiä ja hyvinvointiteknologian yritysklustereita, jotka voivat viedä osaamistamme maailmalle.”

Puurunen myöntää, että Japanin markkinat ovat ulkomaalaisille yrittäjille vaikeita, mutta hän uskoo suomalaisyritysten huippuosaamiseen ja yhteistyöhön vientiponnisteluissa.

Stakesin ylijohtaja Mauno Konttinen kertoo, että japanilaisia vieraita käy hänen virastossaan enemmän kuin kaikista muista maista yhteensä.

”Kun suomalaiset oppivat vielä huomaavaisuuden ja vanhempien ihmisten kunnioituksen sekä paljon pientä henkilökohtaista palvelua, meidän ratkaisumme istuvat myös japanilaiseen vanhustenhoitokulttuuriin.”

Konttisen mukaan Stakes antaa asiantuntija-apua Sendain hyvinvointikeskuksen rakentamisessa. Hän muistuttaa, että Japanissa eläkeikäisen väestön osuus on ripeässä nousussa kuten Suomessakin.

Oulun seudun osaamiskeskuksen johtaja Martti Launonen sanoo, että Oulu haluaa olla tulevaisuudessa hyvinvointiteknologian keskus Suomessa kuten Sendai Japanissa.

Hänen mukaan yhteistyö japanilaisten kanssa on Oulun seudun yrityskeskukselle avaus Aasian markkinoille.

”Kun me yhdistämme suomalaisen hyvinvointiosaamisen ja -teknologian, meillä voi lähivuosina olla kovaakin kysyntää maailmanmarkkinoilla”, arvioi Launonen.

Vientijohtaja Raimo Siurua ProWellness Oy:stä painottaa, että Sendain projektissa suomalaisella hyvinvointiteknologialla on mahdollisuus saada aikaan jotain ainutlaatuista Japanin markkinoilla.

Jo muutaman vuoden kuluttua lähes neljännes japanilaisista on yli 65-vuotiaita eli 33 miljoonaa ihmistä.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva