Mielenterveystyö kärsii luutuneista asenteista

Aimo Kajava

KUUSAMO Työssä ja kaikkialla yhteiskunnassa yksilöön kohdistuvien paineiden kasvu on tehnyt psyykkisistä sairauksista synkkämielisten suomalaisten kansantaudin. Mielenterveyden ongelmien kasvusta huolimatta sen hoidon yksi suurin jarru on edelleen luutuneet asenteet.

Kuusamon mielenterveyden tuki ry:n 25-vuotisjuhlassa sunnuntaina puhunut Mielenterveyden keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Raimo Matikainen kaipasikin kotimaiseen hoitoon eurooppalaista mallia, jolla muun muassa Italiassa mielisairaalat on onnistuttu kadottamaan lähes kokonaan.

Matikaisen mielestä meilläkin kuntoutujat on saatava takaisin osaksi yhteiskuntaa, johon siirtymisessä otetaan ensiaskelia. Italiassa avuksi on otettu osuuskunnan toimintaperiaate, jossa mielenterveydestä kärsivät tuottavat yhteiskunnalle palveluita. Potilaat tekevät yhdessä työtä hoitajiensa kanssa, mikä vaatii myös asennemuutosta ammattiauttajien keskuudessa.

Matikainen korosti, että hetkessä uusia käytäntöjä ei kuitenkaan saada aikaan.

”Italiassakin meni 10-15 vuotta, ennen kuin saatiin laki, jolla valtio ja kunnat velvoitettiin ostamaan palveluita”, hän muistutti.

Matikainen arvosteli hoitojärjestelmäämme liian viranomaiskeskeiseksi. Hänen mielestään ajattelu on täysin väärä, kun sairastunut ihminen repäistään vieraaseen ympäristöön sairaalahoitoon, kun paras paikkaa auttaa on koti.

”Mielenterveystyössä pitäisi lähteä yhteisöllisempään suuntaan. Mielisairaala ei ole vastaus mielisairauksiin ja ongelmiin. Tulevaisuudessa apu pitäisi viedä perheisiin”, Matikainen sanoi.

Mielenterveyden hoidon kannalta on myös huolestuttavaa eriarvoisuuden lisääntyminen, joka on Matikaisen mukaan vielä taloudellisesti vahvan yhteiskunnan tietoinen valinta. Tämä näkyy siinä, että kunnat hoitavat taloudellisen kykynsä mukaan kirjavasti mielenterveyteen liittyviä asioita.

”Pohjois-Suomessa on tehty hyvää työtä, kun omaishoitajia on koulutettu ja toimintaa on verkostoitu”, Matikainen kiitteli.

Mielenterveyden ongelmien korostuminen näkyy hyvin siinä, että 60 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista on saanut päätöksen psyykkisten syiden vuoksi.

”Muutos työelämässä on nopea, minkä vuoksi usealta ihmiselta puuttuu perusturvallisuuden tunne. Ei ole ihme, että psyykkiset sairaudet lisääntyvät”, sanoi Kuusamon mielenterveyden tuki ry:n puheenjohtaja Hemmo Heiskanen.

Juhlivan yhdistyksen toiminnanjohtaja Kaija Polo laskee, että esimerkiksi Kuusamossa vapaaehtoistyöllä on saavutettu myös rahallisesti suuret säästöt. Jos toiminnalla on vältetty yhdenkin potilaan sairaalahoito vuodessa, kaupunki on säästänyt 100 000 markan hoitokulut vuodessa. Kaikkiaan 34 vuotta jatkunut vapaaehtoistyö olisi tämän laskun mukaan vähentänyt hoitomenoja 4,2 miljoonaa markkaa.

”Todellisuudessa yhdistyksen avulla laitoshoidolta on välttynyt taatusti useampi henkilö vuodessa”, Polo sanoi.

Mielenterveys 1, pari ukkoa vetelee haitaria

Aimo Kajava

Kaunista musiikkia. Heikki Murtovaara (vas.) ja Mauri Lesonen musisoivat komeasti. Kuusamossa mielenterveyden hoidon eteen on tehty muutenkin mallikkaasti töitä.

Artikkelin lähde Kaleva