Artikkelin lähde Kaleva
Nuoret saavat uusia pajoja
Ylivieskan seutukunnassa on paikattava tyhjiö
Liisa Lehto-Peippo
YLIVIESKA Ylivieskan seutukuntaan kaavaillaan lähivuosien aikana viittä toimivaa ja verkostoitunutta nuortenpajaa. Tällä hetkellä seutukunnassa toimii nuortenpajoja vain kaksi, Ylivieskassa ja Kalajoella. Tilanteen korjaamiseen on ryhdytty Oulun lääninhallituksen kannustuksesta.
”Painopisteenä on tukea nuorten omaa elämänhallintaa sekä kehittää siihen liittyvää ohjauksen laatua. Kohderyhmänä ovat ensisijassa alle 25-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat työttömät nuoret, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta tai joilla ammatillisesta koulutuksesta huolimatta on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille”, projektisihteeri Taru Kuosmanen sanoo.
”Paja voi toimia korjaavana, mutta ennen muuta se toimii ehkäisevässä työssä. Koska nuortenpajat eivät ole lakisääteisiä, niille ei löydy rahaa. Projektirahoituksen turvin toiminta on tarkoitus saada alulle ja hankkeen kestäessä niiden vaikuttavuus osoitetaan”, Taru Kuosmanen sanoo.
Hän kertoo tavoitteena olevan vähintään viiden nuortenpajan verkoston, jossa pajat ovat erikoistuneet ja jossa nuoret voivat liikkua yli kuntarajojen. Mukana hankkeessa on kuusi kuntaa, Raudaskylän Kristillinen Opisto ja Työvalmennuskeskus Sytyke.
Kehittämishankkeen aikana nuortenpajaa on tavoitteena kehittää Ylivieskassa ja Kalajoella. Kokonaan uudet pajat on tarkoitus perustaa Sieviin ja Oulaisiin, jonne se tulisi yhteiseksi Merijärven kanssa. Alavieskalaiset voivat hakea palveluja Ylivieskasta.
Tuotannolliset pajat toimivat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa muun muassa harjoittelussa ja alihankintatöissä.
Koulutuksellista ja nuorisotyön osaamista kehittämishankkeeseen tuo Raudaskylän Kristillinen Opisto, jonne perustetaan siihen erikoistunut ja koulutukseen painottunut paja. Opiston pajassa nuoret saavat tekemisen ja toiminnallisuuden kautta kahden kuukauden ajan koulutusta elämänhallintaan ja työsuunnitelmien tekoon.
Veturina Sytyke
Veturina hankkeessa on Työvalmennuskeskus Sytyke Ylivieskassa. Nuortenpaja on yksi osa Sytykkeen toimintaa. Tämän vuoden aikana nuortenpajassa on ollut 23 nuorta.
Suurin osa nuortenpajalaisista on tullut Taru Kuosmasen mukaan sosiaalitoimen kautta toimeentulotukivaroin. Joitakin nuoria on tullut suoraan palkattuinakin. Nuoret ovat tehneet töitä kierrätyskeskuksessa, puuosastolla, kokoonpanossa tai remonttitöissä.
Uusiin tiloihin muuttavassa Sytykkeessä toimivat tällä hetkellä kierrätyskeskus, puuosasto, metalliosasto ja kokoonpano-osasto.
”Uudet tilat antavat mahdollisuuden miettiä uusiakin aloja nuortenpajalaisille, muun muassa siivouksesta ja keittiöltä”, Taru Kuosmanen toteaa.
Ensi vuonna jo 24 paikkaa
Työvoima- ja elinkeinokeskukselle on jätetty hankehakemus, jonka mukaan ensi vuonna pajoille tulisi 24 uutta paikkaa nuorille ja vuosina 2003 ja 2004 molempina vuosina 48 paikkaa. Kolmen vuoden aikana nuorille tulee yhteensä 120 paikkaa ja mestareille 16.
Ensi vuonna olisi pajoilla ylivieskalais- ja alavieskalaisnuoria sekä kalajokisia nuoria ja budjetti on 2,6 miljoonaa markkaa. Kun kaikki on toiminnassa, budjetti on viiden miljoonan markan verran.
Kalajoen puutyöhön, entisöintiin ja pienimuotoiseen metallialaan painottuneelle nuortenpajalle haetaan uutta suuntaa ja uusia työaloja. Siellä selvitetään, voisivatko työkeskus ja nuortenpaja toimia samoissa tiloissa, jolloin ne hyötyisivät toisistaan.
Sievissä nuortenpaja aloittaisi vuoden 2003 alusta. Pajakehittäjän tehtävänä on selvittää, millainen paja Sievissä on tarpeen, mikä olisi sen asiakasryhmä ja missä se toimisi.
Oulaisissa paja aloittaisi Taru Kuosmasen mukaan samaan aikaan. Oulaisissa on erityishuoltopiirin työkeskus, jonka kunnallistaminen on ajankohtaista. Sen yhteydessä on väläytelty mahdollisuutta yhdistää nuortenpaja ja työkeskus.
Taru Kuosmanen toteaa, että koko Suomessakin nuortenpajojen ongelmana on ohjaajien lyhyet työsuhteet ja vaihtuvuus. Tällä hetkellä nuortenpajaohjaukseen osallistuvan 12:n henkilön ohella on tavoitteena saada kahdeksan uutta pajaohjaajan paikkaa, jotka kehittämishankkeen päättyessä on tavoitteena vakinaistaa.
Hankkeen avulla aiotaan kouluttaa myös pajaohjaajia toimimaan ja työskentelemään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa. Ohjaajien koulutuksessa on suunniteltu yhteistyötä Haapaveden humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa.
Liisa Lehto-Peippo
Työtä ja koulunkäyntiä. 17-vuotias ylivieskalainen Sirpa Långström työskentelee Sytykkeen nuortenpajalla ja tenttii samalla keskenjäänyttä peruskouluaan. Tässä hän hitsaa töpseleitä.
Artikkelin lähde Kaleva