Koulutustaso yli keskiarvon

Pohjois-Pohjanmaan hyvää tilannetta voisi levittää koko lääniin

Helge Murtovaara

RAAHE Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla koulutustaso oli viime vuonna korkeampi kuin maassa keskimäärin. Tilastokeskuksen laatiman tuoreen seutukunta- ja maakuntakatsauksen mukaan Oulun seutukunta nousee ensimmäiseksi tutkinnon suorittaneiden määrässä seutukunnittaisessa vertailussa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli suhteellisesti eniten Helsingin ja Oulun seutukunnissa. Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta ei yllättynyt tuloksista.

”Pääkaupunkiseudulla sijaitsee paljon korkeakouluja ja Oulun yliopisto vaikuttaa etenkin Oulun seudulla, mutta myös koko läänissä suhteellisen paljon”, Kokkonen perustelee.

Korkeakoulututkinnon tarjonnasta puhuttaessa maan heikoin tilanne ammattikorkeakoulut ja yliopistot mukaan lukien on Keski-Pohjanmaalla, jossa se on 33 prosenttia 19-25-vuotiaiden keskimääräisestä ikäluokasta. Kainuussa, jossa tilanne on toiseksi heikoin, prosentti on 37, kun Pohjois-Pohjanmaalla luku nousee 65 prosenttiin.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkoja Oulun läänissä on molempia yhtä paljon, kun muualla Suomessa aloituspaikkoja on enemmän ammattikorkeakoulun puolella. Oulun seutukunnassa on läänin aloituspaikkatarjonnasta Kokkosen mukaan 73 prosenttia.

”Tälle alueelle tulee joka vuosi valtion rahaa miljardi markkaa. Se on alueelle merkittävä kehityspanos.”

Aloituspaikoilla on hyvin suuri merkitys

Koska Oulun lääni on lääninä aloituspaikkojen suhteessa Suomen heikoin, esitti lääninhallituksen sivistysosasto opetusministeriön kanssa viime marraskuussa käydyissä tuloskeskusteluissa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä Kajaaniin 40, Ylivieskaan 30 sekä Oulun seudun ammattikorkeakouluun Raahen metallikoulutukseen 20 kappaleella. Oulun yliopiston lääkärikoulutukseen se esitti 15 lisäpaikkaa.

”Nämä ovat kaikkein merkittävimpiä kehittämispanoksia, mitä alue voida saada. Millään muulla rahalla ei ole yhtä suurta merkitystä.”

Menestymismahdollisuuksien luomisessa Kokkonen näkee kaksi keskeistä asiaa ylitse muiden. Alueen tulee tarjota nuorille sekä vetovoimaista ja kilpailukykyistä koulutusta että työpaikkoja.

”Pääkaupunkiseudun ja Oulun alueen korkea korkeakoulututkintojen ja ylipäätään koulututkinnon suorittaneiden asteessa näkyy se, että alueilla on tarjolla koulutusta sekä niiden ympärille syntyneitä työpaikkoja. Näitä asioita ei voi irrottaa toisistaan.”

Koulutusinvestoinnit tukevat aluekeskuksia

Oulun seudun taloudellista kehitystä ja hyvinvointia on kaikkein eniten vienyt eteenpäin Kokkosen mielestä aikoinaan tehdyt oikeat valinnat. Tekninen korkeakoulu ja kauppakorkeakoulu yliopiston sisäänrakennettuina ovat olleet valtava kehittämispanos Pohjois-Suomeen ja erityisesti Oulun lääniin.

Sivistysosaston esittämiä koulutuspoliittisia investointeja Kokkonen luonnehtii vastaavanlaisiksi sijoituskeinoiksi aluekeskuksiin. Ilman näitä on aluekeskusten mahdoton menestyä. Aloituspaikkojen lisääminen esimerkiksi Raahen tietotekniikka- ja metallikoulutukseen tukee aluekeskuksen pohjana olevia strategisia tavoitteita.

”Nämä ovat juuri sellaisia resursseja, joilla esimerkiksi Oulun yliopisto pystyi nostamaan tätä aluetta.”

Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, että rahojen käyttö olisi tehokkaampaa, jos niitä käytettäisiin keskitetysti esimerkiksi Oulusta. Kokkosen mielestä heijastusvaikutus esimerkiksi Raaheen tai Ylivieskaan jää silloin saavuttamatta.

”Läheisyysvaikutus näkyy sekä nuorten hakeutumisessa koulutukseen että siinä, miten yrityselämä näkee alueen houkuttelevana. Nuoret ratkaisevat, muodostuuko tällaisia aluekeskuksia vai ei.”

Artikkelin lähde Kaleva