Alueiden erot kasvavat

Teknologia-alan nuori ja koulutettu väestö tuo vaurautta Oulun seudulle

Janne Salmivaara

OULU Oulun seutukunta on monella talouden mittarilla mitattuna maan kärkikaartia. Tilastokeskuksen tuoreesta seutukunta- ja maakuntakatsauksesta ilmenee, että vuonna 1999 seutukunnan tulonsaajat kahmivat kuudenneksi eniten valtionveron alaisia tuloja kaikista maan 82 seutukunnasta. Tulonsaajaa kohden Oulun seutukunnassa tuloja ansaittiin 107 260 markkaa (18 027 euroa).

Eniten tuloja kertyi Helsingin seutukunnassa, 136 963 markkaa (23 019 euroa). Helsingin, Maarianhaminan, Porvoon, Lohjan, Salon, Oulun, Tampereen ja Turun seutukunnat ylittivät maan keskiarvotulot.

Vähiten valtionveron alaisia tuloja ansaittiin Torniolaakson seutukunnassa, 70 257 markkaa (11 808 euroa).

Vain muutama seutukunta kasvaa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan on selvää, että seutukuntien ja maakuntien keskinäiset erot kasvavat jatkuvasti.

19 seutukunnan väestö kasvoi, mutta 63 seutukunnassa väkiluku pieneni vuonna 2000. Puolessa seutukunnista tulonsaajien määrä väheni vuosina 1998-1999.

Suurimmassa osassa seutukunnista tulojen kasvu on ollut 2-4 prosentin luokkaa, mutta yhdeksän parhaimmin menestynyttä seutukuntaa nauttivat jopa 6-14 prosentin tulojen kasvusta.

Myös alueellisesti taloudellinen kehitys kulkee epätasaisesti. Vaikka Oulun seutukunta pärjää yksin loistavasti, koko Pohjois-Pohjanmaan maakunta jää auttamatta alle maan keskitason.

Vain Kempeleessä, Oulunsalossa, Oulussa ja Kiimingissä tienataan enemmän kuin maassa keskimäärin.

Maakunnan suoritusta painaa sitkeä työttömyys, joka on työministeriön mukaan 13,7 prosenttia. Pahiten työttömyys kuristaa syrjäseutuja, kuten Taivalkoskea, Kuivaniemeä ja Pudasjärveä. Oulussakin työttömyys hipoo 15 prosenttia.

Oulun seudulla IT-alan kasvu ripeintä

Oulun seutukunnan taloudellinen vauraus on pitkälti riippuvaista alueen huipputeknologiasta. Vaikka Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on vähiten toimipaikkoja yleensä, Oulun seutukunnassa on eniten huipputeknologian toimipaikkoja asukaslukuun verrattuna koko maassa.

Tämän johdosta noin yhdeksän prosenttia koko maakunnan työpaikoista on informaatioalan työpaikkoja, mikä on maakuntien vertailussa toiseksi eniten. Teknologia-alan kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla suurinta koko maassa, sillä vuosina 1995-1999 toimipaikkojen liikevaihto kasvoi noin 64 prosenttia. Myös henkilöstön määrän kasvu oli maakunnassa maan suurinta, peräti 28 prosenttia. Suomessa keskimäärin toimipaikkojen liikevaihto kasvoi vain noin 38 prosenttia, joten maakunnan hyvä tulos selittyy IT-alan liikevaihdon ja työpaikkojen voimakkaalla kasvulla 1990-luvulla.

Nuoria ja koulutettuja muuttajia

Oulun, Hailuodon, Haukiputaan, Kiimingin, Muhoksen, Kempeleen, Oulunsalon, Tyrnävän, Limingan ja Lumijoen muodostama Oulun seutukunta kasvaa maan nopeinta vauhtia. Vuonna 2000 väkiluku kasvoi 2,5 prosenttia, kun maan keskimääräinen väestönkasvu oli vain 0,2 prosenttia. Pohjois-Suomessa väki keskittyy Oulun seudulle, sillä esimerkiksi Itä-Lapista väki vähenee lähes kolmen prosentin vuosivauhtia.

Oulun seutukunnan muuttotase on maan suurin ja samalla ainoa Pohjois-Suomen muuttovoittoinen seutukunta.

Täällä on myös Suomen nuorin väestö, keski-ikä on 35 vuotta. Seutukunnassa on maan pienin määrä yli 64-vuotiaita ja syntyneiden enemmyys on suurin. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 22 prosenttia.

Paitsi nuoria, alueen ihmiset ovat myös koulutettuja. Oulun, Oulunsalon, Kempeleen, Kiimingin ja Haukiputaan väestö on selvästi koulutetumpaa kuin maassa keskimäärin.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva