Mediasta uusin oheiskasvattaja

50-vuotias

Yrjö Harju Oulussa.

Ennen ei ollut epäilystäkään siitä, että koulu oli ykkössijalla oheiskasvattajana. Kymmenen viime vuoden kuluessa sitä roolia on ottanut media, ennen kaikkea tietokoneet.

”Kumpi on nyt oheiskasvattaja? Tuntuu siltä, että koulu alkaa olla potkun jäljessä. Se näkyy muun muassa siinä, että lasten ilmaisu on muuttunut ”chattiseksi”: heitetään sana sinne, toinen tänne ja käytetään I * you -tyylistä kieltä”, sanoo Knuutilankankaan koulun rehtori Yrjö Harju.

Hänen mielestään koululla on tämän vuoksi isot haasteet. Opetustoimi tarvitsee lisää resursseja, ja Oulu on vähin erin lisännytkin muun muassa koulupsykologien määrää.

Lähikouluperiaatteen jatkuminen on Harjun mielestä välttämätöntä. Se tarkoittaa, että lapset pidetään normaalissa opetuksessa mahdollisimman pitkään tukihenkilöiden avulla. Kaupunki on lisännyt budjeteissaan myös näiden tukihenkilöiden määrää.

Harju sanoo, että lasten ja nuorten hyvinvointia voi mitata erityisopetuksessa olevien määrällä. Se on vuodesta 1994 kaksinkertaistunut suurimmissa kaupungeissa, myös Oulussa.

”Lapsissa heijastuvat välittömästi turvattomuus ja yhteiskunnalliset epäkohdat, kuten työttömyys. Lamavuosina vähennettiin ennalta ehkäiseviä toimia, kuten tukiopetusta, mikä näkyy edelleen. Lasten ja nuorten pahoinvointia on lisännyt viihdemedian keisarillinen ote. Vaikka olen vapaan sanan vankkumaton kannattaja, aina voidaan kysyä, kuinka vapaa voi media olla”, Harju pohtii.

Hänen mukaansa lama toi pysyvän epävarmuuden, eikä kuluneina hyvinäkään vuosina kukaan ole voinut olla täysin varma työpaikastaan. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat tunkeneet läpi kaikkialle, myös perheisiin.

Pellolaissyntyinen Harju on työskennellyt opettajana kaikkiaan 26 vuotta. Hän on opettanut Puolangalla, Utajärvellä, Oulun Koskelassa ja lopulta Knuutilankankaalla rehtorina sen 14 vuoden takaisesta perustamisesta lähtien.

Huoli koulutuksen määrärahoista sai Harjun menemään myös politiikkaan. Hän istuu nyt toista kauttaan SDP:n edustajana Oulun kaupunginvaltuustossa. Sitä ennen hän oli Liisa Jaakonsaaren varavaltuutettu tämän ministerikaudella, joten valtuustotyö kävi jo silloin kovin tutuksi.

”Kun korvamerkityistä rahoista luovuttiin, lähdin puolustamaan peruskoulua, jota pidän edelleen tärkeänä. Lappi oli peruskoulun kokeilualuetta aluksi ja sain siihen ensikosketuksen ollessani Muoniossa vuonna 1972 epäpätevänä opettajana”.

Yrjö Harju arvelee olevansa maan innokkaimpia peruskoulun kannattajia, koska se antaa tasa-arvoisen aseman kaikille varakkuudesta riippumatta.

Harju on ollut kaksi kautta kulttuurilautakunnan jäsen mutta ei enää kuluvalla kaudella. Kulttuuri on se toinen tärkeä asia hänen elämässään. Oulu on hänen mielestään erinomainen kulttuurikaupunki lapsille ja nuorille erityisesti teatteri- ja elokuvatapahtumien takia.

”Jos täällä vielä kehitettäisiin samalla tavalla lasten ja nuorten musiikkia sekä kuvataidetta, Oulusta tulisi todella vahva lasten ja nuorten kulttuurikaupunki. Sehän voisi olla 400-vuotisjuhlan tavoite”.

Yrjö Harju juhlii syntymäpäiväänsä lauantaina 15. joulukuuta Knuutilankankaan koululla klo 12-17.

Jukka Leinonen

Koulua ja kulttuuria. Yrjö Harju valmistelee oppilaidensa Jarmo Levon (vas.), Teemu Karvosen, Henrik Kilpivaaran ja Aleksi Räihän kanssa Viiru ja Pesonen -joulunäytelmää.

Artikkelin lähde Kaleva