Remec uusille aalloille

Arja Mikkola

OULU Amerikkalaisen Remecin Inc.:in pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Ronald E. Ragland pitää taantumaa onnenpotkuna yritykselleen. Uudet oululaiset remecläiset puolestaan ovat tyytyväisiä siitä, että he liittyvät sopimusvalmistajaan keskellä rakennemuutosta. Mielessä on jo suurtaajuusbisneksen laajentaminen uusille aaltopituuksille.

”Toivon, että olemme taantuman viime vaiheissa. Oikeastaan en näe paranemisen merkkejä. Se on vain tunne”, Ragland myöntää.

”Mutta taantuma on paras asia mitä yhtiölle voi tapahtua”, pääjohtaja sanoo rahoittajien silmien avautumisesta: ”Nautin siitä, että palaamme ympäristöön, jossa on oltava hyvä liikemalli ja oikea markkina-arvo.”

Vaan Remeckään ei voi tehdä bisnestä samoin kuin ennen, Ragland tietää. Sillä suurtaajuuksille panostava alihankkija tähtää nyt ”monen miljardin monikansalliseksi globaaliksi firmaksi”.

”Se vaatii enemmän kuria. Minusta taantuma antaa meille mahdollisuuden sopeuttaa ja yhtenäistää toimintaamme”, Ragland arvioi.

Laajentumisrahat koossa

Ragland perusti Remecin 300 000 dollarin pääomalla vuonna 1983. Nimensä tämä alunperin vain puolustusteknologiaan keskittynyt yritys sai lähipiirin nimikirjainten sekoituksesta. ”Piti olla jotakin iskevää, kuten Exxon: bambam”, johtaja tulittaa.

Nykyään sotilasteknologian osuus on enää viidesosa. Mobiili langaton infrastruktuuri on nyt suurin tuotealue. Se on nostanut osuutensa jo noin 40 prosenttiin.

Varsinainen iskuvaihe alkoi rahoitusmarkkinoiden kautta vuonna 1996. Sittemmin Remec on kerännyt kahdella annilla yli 380 miljoonaa dollaria.

Viime kuukausina Remec onkin voinut avittaa vauhdikasta laajentumistaan käteisellä. ”Osakkeilla maksaminen on näinä aikoina liian riskialtista”, Ragland toteaa rankoista kurssiheilahteluista.

Yrityksen liikevaihto on nykyään runsaat 300 miljoonaa dollaria. Ja yli puolet runsaasta 3 000 työntekijästä toimii jo USA:n ulkopuolella.

Tavoitteet ovat yhä kovat. Kun Ragland, 60, viiden vuoden kuluttua siirtyy eläkkeelle, yrittäjä haluaisi jättää seuraajilleen kahden miljardin dollarin firman. ”Olemme tehneet töitä olympialaisia varten koko ikämme ja nyt haluamme kultamitalin.”

Teknologiaan panostetaan

Oikealla rahalla ostettiin tänä syksynä myös entinen ADC Solitra Oulussa. Uuden isännän sai noin 560 työntekijää ja myyntijohtaja Henrik Oja samalla harteilleen Remecin kaikkiaan viiden tuotantoalueen myyntiedustuksen Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.

Erityisosaamista, lahjakkaita ja ihania persoonallisuuksia, hyvää teknologiaa, moraalia, ryhmämotivaatiota: näin Ragland ihastelee oululaisiaan. ”Ja mikä tärkeää, alusta antaa mahdollisuuden lanseerata uutta teknologiaa Euroopassa.”

Entisellä Merijalin tehtaalla tuotetaan nykyään tukiasemia varten radioteknisiä komponentteja. Remecin myötä täkäläisten insinöörien osaamista on nyt tarkoitus laajentaa matkapuhelintaajuuksilta mikroaaltotaajuuksille.

”Tarkoituksenamme on laajentaa teknologisia mahdollisuuksiamme Oulussa tukeaksemme Euroopan päävalmistajia”, Ragland kertoo, siis palvella etenkin Nokiaa mutta myös Siemensiä, Ericssonia ja Alcatelia.

Amerikkalaisemon kanssa pyritään tuottamaan yhä suurempia kokonaisuuksia. ”Kaikki asiakkaamme haluavat vähemmän ja parempia alihankkijoita”, Henrik Oja huomauttaa.

Kunhan asiakkaat lähtevät mukaan, niin todennäköisesti Oulussa tarvitaan jatkossa vielä lisää suunnittelijoita.

Off shore kiinnostaa

Remecin viime rahoituskierroksesta on vielä 100 miljoonaa dollaria jäljellä. Joten ostoksilla ollaan edelleen. Euroopassakin yhtiöllä on vasta kaksi osoitetta, toinen niistä Englannissa.

Mutta myös niin sanotut off shore -alueet kiinnostavat palavasti. Filippiineiltä on jo hankittu tuotantoyritys ja Kiinasta näinä päivinä pieni toimija Shanghaista.

Jos suunnittelu pysyykin lännen insinöörien käsissä, niin tulevaisuuden tuotteet valmistuvat Kaukoidässä, Ragland myöntää epäsuorasti. Koska kännykkävalmistajat keskittävät jo itään.

Mutta myös kynnysmaiden palkat houkuttavat. Filippiineillä työntekijä maksaa suorina kustannuksina noin 4,55 markkaa tunnissa, kun Amerikassa summa nousee noin 49 markkaan. Teknikko taas maksaa USA:ssa ehkä 126 markkaa tunnissa. Filippiineillä työnantaja saa neljä vuotta koulutetun teknikon töihin 5,90 markalla tunnissa.

Siispä tämän Suomen viikon päätteeksi Ragland suuntaa itään, muun muassa Filippiineille ja kohti Shanghaita.

Tapo Maikkola

Kiitoksen sanoja. Oulun suurtaajuusosaaminen oli kiirinyt hänen korviinsa ”hyvänä maineena”, Remecin pääjohtaja Ronald E. Ragland toteaa kiinnostumisestaan ADC Solitrasta.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva