Liikelaitokset tekniseen toimeen

Oulun Katutuotanto ja Oulun Comac aloittavat ensi vuoden alusta

Kari Sankala

TEKNISESSÄ toimessa tapahtuu ensi vuoden alussa toiminnallisia muutoksia edellyttäen, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. joulukuuta kahden uuden liikelaitoksen johtosäännöt. Poliittisesti asiat ovat edenneet lautakunnasta ja kaupunginhallituksesta, joten yllätyksiä ei enää pitäisi sattua.

Oulun Katutuotanto on yleisten alueiden rakentamisen ja kunnossapidon liikelaitos, jonka vastuulle tulevat maarakennus, katutyöt ja vihertyöt. Kohteina ovat näin ollen kadut, tiet, kevyen liikenteen väylät, yleiset alueet ja puistot.

Vakituisia työntekijöitä liikelaitoksella on 205 ja määräaikaiset mukaan lukien noin 250. Laitoksen laskutus on 160 miljoonaa markkaa (27 miljoonaa euroa). Pääasiallisin tehtävä on tuottaa palveluja Oulun kaupunkikonsernille.

Liikelaitoksen johtaja Matti Matinheikki on jo aloittanut työnsä kaupungin palveluksessa joulukuun alusta.

Nimenä Katutuotanto on ymmärrettävä, mutta miten on Oulun Comac? Englanninkielinen nimivalinta on tehty henkilöstön esityksestä, sillä kyse on kiinteistöjen liikelaitoksesta, joka vastaa talonrakennuksesta, kiinteistönhoidosta ja siivouksesta. Nimen perus löytyy sanoista Construction (rakentaminen), Maintenance (ylläpitää) ja Cleaning (puhdistaa, siistiä).

Comacin kohteina ovat kaupungin palveluja tuottavien organisaatioiden kiinteistöt kuten päiväkodit, koulut, kaupungintalo sekä nuoriso- ja kulttuurikeskus.

Comacin laskutus on noin 95 miljoonaa markkaa (15,7 miljoonaa euroa). Liikelaitoksen palveluksessa on noin 320 henkilöä, joista siivoustoimessa on 190.

Liikelaitokseen valittu diplomi-insinööri Veijo Komulainen aloittaa uudessa työssään ensi vuoden alusta. Hän on toiminut muun muassa 1980-luvulla Insinöörirakentajien palveluksessa ja viime vuosina Rovaniemen asuntomessujen sekä Länsi-Lapin ammatti-instituutin tehtävissä.

Uusien liikelaitosten perustaminen liittyy Ydinkunta-palvelukunta -ajattelun mukanaan tuomaan Tilaaja-tuottaja -malliin. Tilaajiin jää tekniseen keskukseen noin 200 henkilöä.

Teknisen keskuksen johtaja Väinö Jounila ei pidä lainkaan mahdottomana ajatuksena, että tulevaisuudessa tilaajajoukosta muodostetaan jopa kolmas liikelaitos.

Tilaajien tehtävänä on paljon suunnittelua katuja, kaavoja ja rakennuksia. Näistä saisi muodostettua konsultointiliikelaitoksen. Toisaalta tilaajapuolelle jäävät liikelaitoksia palvelevat yhteispalvelut kuten palkanlaskenta, sihteerit, teknisen ja liikelaitosten lautakuntien palvelut sekä pysäköinninvalvonta.

Tilaajien puolelta löytyvät jatkossa kaupungingeodeetti Jaakko Mähösen johtamat maankäyttöpalvelut, joihin liittyvät asemakaavapäällikkö Matti Karhulan asemakaavoitusasiat. Katu- ja viherpalvelujen tilaaja on kaupungininsinööri Matti Räinä ja tilapalvelujen johdossa on rakennuspäällikkö Jukka Heikkilä. Omana nettoyksikkönä jatkaa teknisessa keskuksessa pieni mittaus ja geotekniikka -osasto.

Lopulliset organisaatiokaaviot odottavat kuitenkin valtuuston hyväksyvän johtosäännön.

Teknisen toimen alaisia liikelaitoksia johtamaan perustetaan johtokunta, johon tulee seitsemän jäsentä. Myös henkilöstö on saamassa edustajansa. Johtokunnasta ei ole tulossa teknisen lautakunnan pelinappulaa, vaan tilaaja-tuottaja -jakoon pyritään aidosti. Fyysisestikin liikelaitokset ovat lähdössä teknisen keskuksen tiloista Otto Karhin puiston vierestä Taka-Lyöttyyn Sorvitie 5:een. Laitokset toimivat apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennasen alaisuudessa, jolle ne myös raportoivat.

Liikelaitostaminen sai alkunsa 1994, kun rakennus- ja kiinteistövirastojen yhdistämisessä syntyivät Oulun Satama, Konekeskus, Oulun Vesi ja vuotta myöhemmin Oulun Jätehuolto.

Vuonna 1998 talouden tasapainottamista pohdittaessa ryhdyttiin miettimään lisää liikelaitostamista. Sen syntyjä on jo toimiva Oulun Ateria. Vuoden 2000 alusta tekninen keskus on toiminut miltei liikelaitosperiaatteilla, kun tuotanto ja tilaajat erotettiin nettoyksiköiksi. Palvelujen tuottajilla ei ole omaa kassaa, vaan tilaajat tilaavat työt budjetin suomin määrärahoin.

Väinö Jounila korostaa, että liikelaitostamisen tavoite on kaupungin palvelujen tuottaminen taloudellisesti, kilpailukykyisesti ja laadukkaasti.

Kaupunginvaltuusto on taannut uusille liikelaitoksille kolmen vuoden sopeutumisajan. Vakituisen henkilöstön määrä pidetään tammikuun alun 2000 tasolla. Tilaajapuoli sopii tuotannosta sopimuksilla, joissa määrittyvät palveluiden määrä, laatutaso ja hinta. Liikelaitokset sovittavat toimintansa näihin sopimuksiin.

Kolmessa vuodessa liikelaitokset trimmataan sellaiseen kuntoon, että ne pystyvät kilpailemaan avoimesti. Kaupungille menettelystä kuitataan säästöä siten, että työt hoidetaan järkeistämällä nykyisin voimavaroin, vaikka esimerkiksi katukilometrit ja puistoalueet kasvavat neljän prosentin vuosivauhdilla.

”Tavoitteena ei ole palvelutuotannon yksityistäminen. Kaupungilla pitää olla kunnon tuotantoyksiköt. Tällä haetaan kilpailukykyä ja kustannusvertailuvuutta veronmaksajille”, Väinö Jounila tähdentää.

KTV:n varaluottamusmies Reijo Jukan mukaan asioissa on ollut epävarmuutta, mutta nyt ollaan kohtuullisessa päiväjärjestyksessä. Seurantaa ja palavereja kuitenkin tarvitaan jatkossakin, Juka tähdentää.

Tervahovintien rakenteilla oleva alikulku tehdään kaupungin omana työnä. Jatkossakin kaupungin Matti Räinä tilaa ja kaupungin katutuotannon Matti Matinheikki rakentaa.

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva