Suomi-palkitut Huovinen ja Huutajat

Suomalaisuuden tulkki ja luovan hulluuden ryhdikkäät ruumiillistumat huomattiin Pohjois-Suomesta

Eeva Kauppinen

OULU Yhdeksän Suomi-palkitun joukossa on kaksi pohjoissuomalaista taiteentekijää: professori, filosofian kunniatohtori, kirjailija Veikko Huovinen Sotkamosta ja mieskuoro Huutajat Oulusta.

Opetusministeriö jakoi 100 000 markan Suomi-palkinnot maanantaina. Suomi-palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta tai lupaavasta läpimurrosta.

Muut Suomi-palkitut ovat työpari kuvataiteilija Tommi Grönlund ja arkkitehti Petteri Nisunen, kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen, muoti- ja tekstiilitaiteilija Annikki Karvinen, elokuvaohjaaja ja tuottaja Timo Koivusalo, ohjaaja Ralf Långbacka, tanssija ja koreografi Tero Saarinen sekä kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen.

Lyhyen proosan ja romaanin taitaja

Veikko Huovinen on toiminut perustavanlaatuisesti suomalaisuuden tulkkina. Hänen tuotantonsa on luonnonläheistä, eikä siitä puutu vallan ja vallanpitäjien kritiikkiäkään, perustelevat palkitsijat.

Veikko Huovisen (s. 1927) kirjailijanura on jatkunut yli 50 vuotta. Hänen kertomuskokoelmiaan ovat esimerkiksi Rasvamaksa (1973) ja Ronttosaurus (1976), romaaneja mm. Havukka-ahon ajattelija (1952), Hamsterit (1957), Lampaansyöjät (1970) ja Lentsu (1978). Viiksi-trilogiassaan - Veitikka (1971), Joe-setä (1988) ja Pietari Suuri hatun polki (1995) - kirjailija purkaa suurmiesmyyttejä parodioimalla tieteellistä esitystapaa.

Erityisesti suurmiesteoksillaan Veikko Huovinen on tullut tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Huovista on käännetty yli kymmenelle kielelle.

”Veikko Huovinen on valloittanut suomalaisten suosion huumorillaan ja kansanomaisuudellaan. Mutta leppeän humoristiseen kirjailijanotteeseen kuuluu myös parodisempia ja satiirisempia sävyjä.”

Huutajat on tunnettu kulttuuri-innovaatio

Mieskuoro Huutajat on palkitsijoiden mielestä luovan suomalaisen hulluuden ryhdikäs ruumiillistuma.

”Huutajissa yhdistyvät vaihtoehtorockin tinkimätön asenne, perinteisestä kuorolaulusta lainattu ulkoasu ja kokeellisen taiteen seikkailunhalu ja vapaus”, luonnehtivat palkinnon myöntäjät.

Lainatussa ulkoasussa on poikkeava yksityiskohta, joka palkitsijoilta on jäänyt hoksaamatta: kuoron kumiset kravatit.

Alkuaikoina kravatin piti ehdottomasti olla traktorin sisäkumista. Sittemmin vaatimuksesta on lipsuttu - myös kuorma-auton sisuskumi kelpaa.

Huutajien oman historiikin mukaan joukko nuoria miehiä perusti kuoron paremman tekemisen puutteessa 1987. Huutajien ensimmäinen julkiesiintyminen tapahtui tuolloin itsenäisyyspäivänä Oulussa.

Huutajia johti ensin reilut puoli vuotta Jyrki Raatikainen, jota seurasi kuoron nykyinen johtaja Petri Sirviö. Kuorossa on sen olemassaolon aikana venyttänyt äänijänteitään kaikkiaan noin 170 miestä.

”Ryhmä on kasvanut tunnetuksi ja menestyksekkääksi suomalaiseksi kulttuuri-innovaatioksi. Kuoro on esiintynyt eri taiteenlajien kansainvälisillä huippuestradeilla Venetsian biennaalista Brysselin europarlamenttiin ja Salzburg Festspielestä Pariisin modernin taiteen museoon”, hehkutetaan palkinnon perusteluissa.

Huutajat on vieraillut tämän ja viime vuoden aikana myös mm. Japanissa Tokion kesäfestivaaleilla, Yhdysvalloissa New Yorkin Bang on a Can -festivaalilla, pariinkin kertaan Prahassa Tšekissä ja yhdessä vuoden 2000 kulttuuripääkaupungeista Reykjavikissa Islannissa.

Huutajien johtaja Petri Sirviö on myös Kalevan kulttuuritoimituksen kolumnisti.

Nimimiehiä ja pikkutakkeja

Työpari Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen on viimeksi edustanut Suomea Venetsian biennaalissa. Miehet vastasivat pohjoismaisen paviljongin suunnittelusta taiteilijavalintoineen.

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen rakentaa tilateoksensa usein suoraan näyttelytilaan. Materiaaleinaan hänellä on yllätyksellisiä ja epätodennäköisiä kierrätysmateriaaleja. Viimeaikaisista töistä tunnetuin lienee Tie, joka rakentui Helsingin tuomiokirkon portaille 3 000 käytetystä miesten pikkutakista.

Tekstiilitaiteilija Annikki Karvonen on omaleimainen, itse kehittämiään materiaaleja käyttävä asusteiden ja sisustustekstiilien suunnittelija ja valmistaja. Karvonen aloitti villasta suunnittelemiensa asujen valmistuksen jo 1968. Sen jälkeen hän on laajentanut uusiin materiaaleihin ja tekniikoihin.

Timo Koivusalo on monipuolinen viihdetaiteilija. Koivusalo on ollut tähän mennessä tekemässä seitsemää pitkää elokuvaa. Hän on käsikirjoittanut ja tuottanut kaikki seitsemän, ohjannut kuusi ja näytellyt neljässä pääosan. Uusimmat elokuvista ovat Kulkuri ja joutsen sekä Rentun ruusu.

Ralf Långbacka on toiminut ohjaajana, teatterinjohtajana, taiteilijaprofessorina, kirjailijana, tutkijana sekä opettajana. Erityisesti monet Långbackan klassikkotulkinnoista ovat pysyvä osa suomalaista teatterihistoriaa.

Tanssija ja koreografi Tero Saarinen on kymmenen viime vuoden aikana kehittänyt tyylin, jonka omintakeisuus ja puhutteleva herkkyys on tehnyt hänestä erään maamme huomattavimmista alansa edustajista. Vuodesta 1996 alkaen Saarisen teoksia on esittänyt erityisesti hänen oma ryhmänsä Company Toothpick.

Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen klassisen musiikin taitaja ja merkittävä Suomi-imagon luoja. Kymmenen viime vuoden ajan Salonen on toiminut Los Angelesin filharmonikkojen ylikapellimestarina ja musiikillisena johtajana. Salonen on myös arvostettu säveltäjä.

lehtikuva

Kiitoshuuto. Mieskuoro Huutajat antoi omintaan maanantaina Smolnassa järjestetyssä Suomi-palkintojen jakotilaisuudessa.

Artikkelin lähde Kaleva