Lörppö enkeli tuo ilosanoman

Joulunäytelmä

Nukketeatteri Akseli Klonk: Jo joutuu jouluu. Jouluevankeliumiin tukeutuen kirjoittanut ja ohjannut Janne Kuustie. Nuket Timo Nyyssönen ja Virpi Tanskanen. Lavastus Virpi Tanskanen. Musiikki Tommi Saha. Valot Kimmo Korkala. Rooleissa Tuomas Kumpulainen ja Sirpa Grip. Nukun näyttelytila, Oulu. Ensiesitys 8.12., seuraavat esitykset 10.12. klo 9, 10 ja 11. Yli 3-vuotiaille.

Nukketeatteri Akseli Klonk kuroo jouluaiheisessa näytelmässään kaksituhatta vuotta umpeen ja sitoo jeesuksenaikaiset tapahtumat yhteen tämänpäiväisten kanssa.

Esityksessä kuljetaan sähäkästi puolessa tunnissa ajallinen, historiallinen ja kulttuurinen matka jouluevankeliumin perustapahtumista nykyaikaiseen joulunviettoon kinkkuineen, piparkakkuineen ja piipusta laskeutuvine amerikkalaisine joulupukkeineen.

Klonkilaisessa kerronnassa on tällä kohtaa haistavinaan lievää länsimaisen kulutus- ja mässäilyjuhlan kritiikkiä.

Herodeksen sotilaina heiluvat suuret lonkkaluut. Ensinäkemältä ne näyttäisivät olevan ajankohtaista nautaa, mutta paljastuvatkin hirveksi.

Pikkutarkasti tulkittuna viittaus lihaan voisi olla muistutus ihmisen kuolevaisuudesta ja toisaalta ehtoollisesta, jolla ihminen ”nauttii” Kristusta, kuten professori Heikki Palva Raamatun tietosanastossa tulkitsee.

Mutta tuskinpa näytelmään sisältyy näin syviä teologisia aihelmia.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Janne Kuustie vain puhdistaa jouluevankeliumin adventtikalenterikiilteistä. Tarina on nyt paremminkin karhea ja arkinen kuin värikkäillä hileillä koristeltu.

Kuustien kertomuksessa Joosef ja Maria rakastuvat toisiinsa tulisesti kuin Romeo ja Julia. He ratsastavat edullisella aasilla Nasaretista Betlehemiin ja saavat kaljun poikalapsen, joka on joulun perustaja. Myöhemmin Jeesukselle kasvaa pitkä tukka ja parta, ja hän tekee ihmeellisiä ihmeitä.

Enkeli taivaan on levoton ja lörppö. Se lentää kiihkeästi kuin perhonen ja ilmoittaa ilosanomansa kiireesti.

Mahtava Herodes määrää alle 2-vuotiaat poikalapset tapettaviksi. Pyhä perhe ei pakene Herodeksen vainoa Egyptiin niin kuin Raamatussa vaan piiloutuu muiden lapsiperheiden tavoin pensaikkoon.

Lopussa Herodes jää yksin ja joutuu tyytymään lipeäkalaan itämaan tietäjien herkutellessa kinkulla, lanttulaatikolla ja muulla.

Mutkiltaan suoristettu jouluevankeliumi ja sen karheat karaktäärit eivät ehkä aivan herkkähipiäisimmille uskovaisille kelpaa.

Tyylilaji tuo mieleen keskiaikaisen toriteatterin, jossa kansalle - tässä tapauksessa lapsille - kuvaillaan heidän kielellään ja mielellään Raamatun tapahtumia.

Ensiesityksen lapset ainakin eläytyivät joulun jännitysnäytelmään.

Pilkkaamisesta ei ole kysymys. Jeesus oli esittäjien mukaan mukava ja lämmin.

Inhimillisesti karakterisoidut, hekottelevat ja hohottavat, yleensä vakavan asiallisina kuvatut Raamatun henkilöt saattavat toki hämmentää ja loukatakin joitakuita.

Joulun juurilla kun liikutaan melko tulenaralla alueella. Lämmintäkään huumoria ei ole totuttu yhdistämään Raamattuun.

Nelisakarainen tähti on Virpi Tanskasen lavastusratkaisun keskeinen elementti. Tähti on keskeltä koristeltu värikkäillä muovi-ikkunoilla, samantapaisilla kuin kirkoissakin käytetyt lasimosaiikit.

Nelisakarainen muuttuu kallistuessaan majatalon eläinsuojaksi, jossa joulukuvaelman tapahtumat näytellään hyvin uskollisesti ja kirjaimellisesti.

Kukolla on aktiivinen rooli, mikä tuskin kielii sillan rakentamisesta Juudaan myöhemmin tekemään kavallukseen.

Timo Nyyssösen ja Virpi Tanskasen suunnittelemat ja valmistamat nuket ovat pienehköjä käsi- ja sauvanukkeja tai vanerisia pöytäteatterieläimiä. Ne ovat hyvin ilmeikkäitä - niin kuin Klonkissa on totuttu.

Valot ovat lähes koko ajan hyvin keltaiset. Ne osallistuvat sykkien Marian synnytystapahtumaan.

Esityksen tietäjät kumartavat uudelle kuninkaalle syvään. Akseli Klonk on halunnut tarttua jouluevankeliumiin, tarjoilla sitä tavallaan ja kumartaa omalla tyylillään kristillisen kertomuksen suuntaan.

Tavoitteena on hahmottaa joulun syntyä ja tarkoitusta.

Viikossa joutuisasti valmistettu tiivis esitys oli ensi-illassa paikoitellen hengästynyt ja hätäinen.

Puupäinen Jeesus-lapsikin putosi kovassa vauhdissa äitinsä sylistä kerran kolisten lattialle.

EEVA KAUPPINEN

Jo joutuu jouluu -esityksen jälkeen on mahdollisuus osallistua opastettuun tutustumiskierrokseen Nukketeatteri Akseli Klonkin nukkenäyttelyssä Nukun näyttelytilassa.

Eljas Sallmén

Ei sijaa majatalossa! Hätäiset Maria (nukettaja Sirpa Grip) ja Joosef (Tuomas Kumpulainen) etsivät yöpaikkaa, koska Maria synnyttää kymmenen minuutin kuluttua. Nelisakarainen tähti on Nukketeatteri Akseli Klonkin joulunäytelmän keskeinen lavastuselementti.

Artikkelin lähde Kaleva