Lukutaito maailman huippuluokkaa

Oululainen Karjasillan koulu sai hyvät pisteet kansainvälisessä tutkimuksessa

Katri Mäkinen

OULU Karjasillan koululaisten lukutaito on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa. OECD-maissa toteutetussa PISA-tutkimuksessa (Programme for International Student Assessment) Suomi sijoittui peruskoululaisten lukutaidon osalta 32 maasta parhaimmaksi. Karjasillan yläasteen saamat pisteet ovat Suomen kärkeä. Suomesta tutkimukseen osallistui 156 koulua, joista Karjasillan koulu oli kymmenen parhaan joukossa.

”Tarkempaa sijoitusta emme kerro. Olemme sopineet, ettemme rankkaa julkisesti koulujen pisteitä, sillä se ei olisi reilua heikommin menestyneille oppilaitoksille. Sen voin kuitenkin todeta, että Karjasillan koulun pisteet ovat maailman kärkeä, professori Pirjo Linnakylä Jyväskylän yliopistosta kertoo.

PISA-tutkimuksessa lukutaitoa tutkittiin luetun ymmärtämisen, tulkinnan ja pohdinnan näkökulmasta. Myös tiedonhaku oli yksi arvioitava osa-alue. Mekaanista lukutaitoa ei sellaisenaan tutkittu, sillä lähes kaikki OECD-maiden nuoret osaavat lukea.

Nykyisen näkemyksen mukaan peruskoulun päättävien nuorten tulisi pystyä laajentamaan, pohtimaan ja arvioimaan lukemiensa tekstien merkitystä. Oppilaiden osaamista arvioitiin teksteihin liittyvien monivalintatehtävien ja avoimien kysymysten perusteella.

Perinteiset opetusmetodit käytössä

Karjasillan koululla tulos otettiin riemulla vastaan. Äidinkielen opettaja Teija Mannerin mukaan menestys selittyy sillä, että Karjasillan yläasteella äidinkieli on arvostetussa asemassa.

Seitsemäsluokkalaisille on lisätty yksi ylimääräinen äidinkielen tunti. Opetusta ei ole jaksotettu, vaan kaikki oppilaat opiskelevat äidinkieltä jatkuvasti kolme tuntia viikossa.

”Hyvä äidinkielentaito on yksi tärkeimpiä selviytymisen välineitä elämässä ja pohja sille luodaan peruskoulussa ja myös kotona. Jos pohja jää hataraksi, niin se hankaloittaa myöhempiä opintoja. Meidän koululla kaikki opettajat ovat tämän ajatuksen takana”, Manner iloitsee.

Karjasillan koululla äidinkieltä opetetaan perinteisin metodein. Manner korostaa kirjalliseen kulttuurin tutustumisen ohella myös ydinkieliopin ja oikeinkirjoituksen hallintaa.

”Luemme paljon, käytämme opetuksessa sanomalehteä, tutkimme erilaisia tekstilajeja ja teemme referaatteja. Pidämme silloin tällöin lukutunteja, jolloin oppilaat saavat uppoutua kirjoihin. Joskus luen oppilailla ääneen, viimeksi luin Pikku prinssiä ja Lokki Joonatania seitsemäsluokkalaisille”, Manner kertoo äidinkielen tuntien aiheista.

Hänen mukaansa käsitys kirjoja vieroksuvista nuorista ei pidä paikkaansa.

”Kyllä nykynuoret lukevat. Esimerkiksi Harry Potterin suosio on hyvä esimerkki tästä. Monet ovat kiinnostuneita myös klassikoista, kuten Tuntemattomasta sotilaasta”, hän huomauttaa.

PISA-tutkimus toistetaan kolmen vuoden välein ja joka kerta tutkimuksen pääalue vaihtuu. Vuonna 2000 aloitetussa selvityksessä painotettiin lukutaitoa. Vuonna 2003 painoalueena on matematiikka.

PISAn tavoitteena on tarjota luotettavaa tietoa suomalaisen peruskoulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä.

”Tämän tutkimuksen antama kuva on toisenlainen kuin mihin olemme viime aikojen peruskouluja kritisoivissa puheenvuoroissa tottuneet. Opettajat ja oppilaat voivat olla ylpeitä työnsä tuloksista unohtamatta kuitenkaan sitä, että moni asia voidaan tehdä paremminkin”, Linnakylä sanoo.

Risto Rasila

Hyvässä opissa. Karjasillan koulun menestys kansainvälisessä lukutaitokilpailussa oli 9-luokkalaisille yllätys, sanovat Mikko Kivelä (vas), Tanja Torvikoski, Tanja Iljina, Noora Salin, Laura Linna ja Kalle Jurvelin.

Artikkelin lähde Kaleva