Artikkelin lähde Kaleva
Omalla kulttuurilla oma arvonsa
50-vuotias
Pekka Pirhonen Kärsämäellä.
Kärsämäen kirjasto-kulttuurisihteeri Pekka Pirhonen valmistautuu syntymäpäiviinsä hieman haikein, mutta myös odottavin mielin. Edessä on muutto Kuusamoon, missä hän aloittaa pian uuden työnsä kaupungin kulttuuritoimenjohtajana.
”Suomen vilkkain luontokaupunki, miljoona matkailijaa vuodessa, vahvat omat kulttuuriperinteet. Siinä on erinomaisia lähtökohtia työntekoon”, Pekka Pirhonen luettelee tulevan työpaikan haasteita.
”K-kierros jatkuu. Aiempia asuinpaikkoja ovat olleen Kiiminki, Kajaani ja Kärsämäki”, Pekka Pirhonen naurahtaa.
Huonosta paikasta Pirhonen ei matkaan lähde. Kärsämäki on viime vuosien aikana nostanut rajusti profiiliaan nimenomaan kulttuurin kautta. On paanukirkkohanketta, elämäntarina-akatemiaa, taidevoimalaa. Kirjastotalokin on vielä uusi.
”Kirjastoa on yritetty kehittää kulttuuriseksi kohtaamispaikaksi. Pienellä paikkakunnalla kirjaston merkitys kulttuurin tarjoajana on erittäin suuri.”
Kirjastosta on Kärsämäellä tehty pieni kulttuuritalo. Pekka Pirhonen on pannut myös itsensä likoon: milloin hän lukee satutunnilla lapsille satuja, milloin esittää nukketeatteria. Myös ulkopuolisia esityksiä kirjastoon on hankittu ahkerasti, niin taidenäyttelyjä kuin teatteriesityksiäkin.
”Pienellä paikkakunnalla lapset saavat usein ensi kontaktinsa kulttuuriin juuri kirjaston kautta. Siksi yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää.”
Vaikka Kärsämäellä on viime vuosina koettu voimakkaita uudistusten tuulia nimenomaan kulttuurin rintamalla, Pekka Pirhonen muistuttaa paikallisen, omaehtoisen kulttuurin vaalimisen tärkeydestä.
”Mikään hanke ei onnistu, jos paikalliset ihmiset eivät siihen sitoudu. Tällaisessa kunnassa pitää muistaa kylien oma kulttuuriperinne ja kädentaitajien perinne. Niitä ei saa unohtaa silloinkaan, kun luodaan uutta.”
Yhtä nöyrästi hän sanoo suhtautuvansa siihen valtavaan järjestötyön määrään, jota maaseutukunnissa vielä riittää. Sen merkitystä ei koskaan korosteta liikaa.
”Itse olen ollut mukana Pyhäjokialueen kotiseutuliitossa, paikallisessa Lions-klubissa ja Venäjä-seurassa. Virkamiehelle on hyväksi mennä mukaan kuntalaisten vapaaehtoiseen toimintaan. Siellä saa tuntuman siihen, mitä ihmiset odottavat.”
Kärsämäen kulttuurihankkeiden yksi kriittinen kohta on se, kun projekteista pitää siirtyä normaaliin käytännön työhön. Pekka Pirhonen uskoo, että se onnistuu.
”Nämä hankkeet ovat vahvalla pohjalla.”
Paavolassa syntynyt Pekka Pirhonen on ajautunut kulttuurityön saralle monen mutkan kautta. Opinnot Oulun yliopistossa eivät varsinaisesti tähdänneet kulttuurin alalle, vaan enemmänkin taloushallintoon. Myös humanistisia aineita oli joukossa.
Hän on urallaan ehtinyt työskennellä yliopistolla, yrityksissä ja opettajanakin.
”Yrityspuoli ja kulttuurihommat ovat sopivasti vaihdelleet. Pidän sitä rikkautena, koska tänä päivänä kulttuurityössäkin pitää on yritysmaailman tuntemusta ja kykyä nähdä asioita monelta kantilta.”
Yksi ratkaisevista askelista taisi olla liittyminen kesäteatteriin opiskeluaikoina Oulussa. Se johti lopulta Kajaaniin teatterin markkinointimieheksi ja siitä edelleen Kärsämäelle vuonna 1991.
Musiikkiharrastus on Pekka Pirhoselle se, mikä saa unohtamaan kaikki pöytäkirjapykälät ja muut työhuolet. Vuosien tauon jälkeen jatkunut soitto yhtyeessä on myös sosiaalisesti antoisaa.
”Yhtyeessä ei katsota kavereiden ikää, sukupuolta eikä varallisuutta. Niin kuin teatterikin, se on äärimmäisen tasa-arvoinen harrastus.”
”Yhtye tekee nykyisin 15-20 keikkaa vuodessa. Nelihenkisen perheen isän allakkaan ei enempää mahdukaan.”
Merkkipäiväänsä Pekka Pirhonen juhlii perhepiirissä.
Seppo Kangas
Seppo Kangas
Musiikkimies. Työn vastapainona musiikki on Pekka Pirhoselle tärkeää. Häneltä sujuu niin pianon kuin kitarankin soitto.
Artikkelin lähde Kaleva