Kadunpätkällä monta putsaajaa

Yhden toimijan periaatetta ei ole Oulussa vielä otettu esille

Anna Mikkonen

OULU Kenen on vastuu, kun jalankulkija liukastelee tai pyöräilijä tekee voltin? Entä muuttuuko kaupungin kylvämä hiekoitushiekka keväällä roskaksi, jonka siivoaminen on kiinteistön vastuulla?

Kunnossapitopäällikkö Ollipekka Huotari Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta myöntää, että nykyiset teiden talvikunnossapidon vastuunjaot ovat monimutkaisia, osin jopa sekavia.

Oulussa vastuut jakaantuvat kiinteistön omistajien ja kaupungin kesken, mutta myös järjestyssääntö tuo omia vivahteitaan. Joskus tulkintoja siitä mikä on jalkakäytävä, on haettu korkeimmasta hallinto-oikeudesta asti.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa, että kunnat voivat ottaa esimerkiksi jalkakäytävien talvikunnossapidon kokonaan hoitaakseen. Näin on tehty jo muutamissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsinki laajentaa asteittain niiden katualueiden määrää, joiden kunnossapidosta se vastaa.

Oulussa yhden toimijan periaatetta ei ole Ollipekka Huotarin mukaan vielä otettu esille. Esimerkiksi kiinteistönomistajia ei ole asian tiimoilta lähestytty.

Huotari ynnää, että yksi toimija toisi mukanaan yhtenäisen laadun ja mahdollistaisi töiden paremman yhteensovittamisen. Mutta aivan lähivuosina uusia linjauksia ei Oulussa kuitenkaan nousse esille.

”On tarkoin pohdittava, nähdäänkö sille todella tarvetta. Keskustassa asiassa puututtaisiin esimerkiksi kiinteistöjen talonmiesjärjestelmiin. Sitä kautta asia ei ole ihan yksioikoinen”, sanoo Huotari ja huomauttaa, että markkinoiden avaaminen muulle kuin omalle tuotannolle vaatii myös poliittisia päätöksiä.

Muutamassa kaupunginosassa -Iinatissa, Heikkilänkankaalla ja Herukassa- katujen ja viheralueiden kunnossapito on kokeiluluontoisesti lokakuun alusta alkaen annettu yksityisille urakoitsijoille. Kiviniemessä, Kaakkurissa, Kuivasjärvellä ja Linnanmaalla puolestaan nähdään päävastuussa kaupungin oma katu- ja vihertuotanto, jolla on myös aliurakoitsijoina yksityisiä yrittäjiä.

”Seuraamme kolmen vuoden ajan vertailumielessä miten kokeilut toimivat, mitään muuta konkreettista ei ole vireillä.”

Huotarin mukaan nykyisellä 50 miljoonan markan kunnossapitomäärärahalla Oulun katualueet on pystytty pitämään kunnossa ”kohtuullisen mukavasti”.

Jos kaupunki ottaisi kunnossa ja -puhtaanapidon kokonaan kontolleen, vaatisi se 10-15 prosenttia enemmän rahaa.

Veromarkoin hoidettavaksi

Suomen Omakotiliiton mielestä kiinteistöjen vastuulle kuuluva katujen kunnossa ja -puhtaanapito olisi perusteltua siirtää kunnan vastuulle veromarkoin hoidettavaksi.

Etenkin jalkakäytävien talvikunnossapitoa pidetään pientaloalueilla raskaana ja epätasapuolisena. Tontinomistajat suhtautuvat velvoitteeseen vaihdellen ja tämä näkyy epätasaisena jälkenä.

Suomen Kuntaliiton hallituksen varajäsen Leena Kuha huomauttaa, että kaatumisista aiheutuu nykyisin enemmän kustannuksia kuin mitä teiden kunnossapitoon laitetaan rahaa.

Leena Kuha toivookin, että Kuntaliitto käynnistäisi selvityksen yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi. Esimerkiksi se, että pyöräteiden ja jalkakäytävien puhtaanapitoa ja liukkauden estoa valvovat periaatteessa poliisi ja rakennusvalvontaviranomainen, on epäkäytännöllistä.

”Luulisin, että myös kiinteistöjen etu olisi se, että kunta suurempana yksikkönä hoitaisi puhtaanapidon ja laskuttaisi kiinteistöjä edelleen. Tämä systeemi ei voine tulla nykyistä kalliimmaksi”, pohtii Kuha.

Artikkelin lähde Kaleva