Pohjoisen puolustus vaativaa

Heikki Tilander

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittely on eduskunnassa loppusuoralla. Se on tarkistuspiste 1997 selonteon jälkeen, ja nyt arvioidaan silloisten päätösten toteuttamista sekä puolustusvoimien kehittämisen jatkamista lähivuosina.

Suomen puolustusratkaisun keskeisiä periaatteita selonteon mukaan ovat: uskottava kansallinen puolustuskyky, sotilaallinen liittoutumattomuus, alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Näillä periaatteilla näyttää olevan laaja kannatus.

Selonteon mukaan sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella eli koko maata puolustetaan. Uskon monien ajattelevan tällä lauseella tarkoitettavan ensi sijassa Pohjois-Suomea. Eteläisen Suomen ydinalueiden puolustamista ei kaiketi kukaan kyseenalaista. Pohjoisen maanpuolustusalueen keskeinen tehtävä onkin osoittaa, että me varaudumme pohjoisimmankin Suomen puolustamiseen.

Kylmä sota on päättynyt ja Euroopan turvallisuusrakenteet ovat olleet ja ovat yhä muutosten kourissa. Tämä on vaikuttanut myös Suomen asemaan, vaikkakin puolustuksen muutostarpeet ovat meillä olleet maltillisempia kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Suomen strategisen aseman kehityksessä muutokset ovat olleet kaikkein vähäisimpiä maan pohjoisosassa. Voidaan jopa sanoa tiettyjen kylmän sodan perusrakenteiden olevan täällä yhä olemassa, vaikkakin sotilaallisen jännityksen osalta aiempaa matalammalla tasolla.

Kuolan tukikohta-alue on yhä Venäjälle tärkeä strategisen iskukyvyn kannalta. Sen suhteellinen merkitys Venäjälle on armeijan supistusten myötä ehkä kasvanutkin. Naton ja Venäjän rajat yhtyvät pohjoisessa. Sotilaallinen aktiviteetti pohjoisilla merialueilla ei liioin ole loppunut.

Norja säilyttää sotilaallista voimaansa pohjoisessa ja supistaa sieltä selvästi vähemmän kuin Etelä-Norjasta. Tuntuvimmat vähennykset pohjoisessa on tehnyt Ruotsi, jossa puolustustehtävä on siirtynyt yhä enemmän kodinturvajoukoille. Niiden merkitys onkin aina muistettava, kun Ruotsin puolustuskykyä arvioidaan.

Vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon perusteella päätetyt toimenpiteet pohjoisella maanpuolustusalueella on toteutettu ja tilanne on hyvin tasapainoinen. Kokonaisuutena supistukset tuolloin kohdistuivat tasaisesti koko valtakuntaan.

Nyt käsittelyssä oleva selonteko ei sisällä muutosesityksiä pohjoiselle maanpuolustusalueelle. Puolustusvoimien lähivuosien kehittämisen painopiste on uskottavan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomisessa.

Laajamittaisen hyökkäyksen ennalta ehkäisyn ja torjunnan kykyä ylläpidetään riskien ja uhkien arvioituja muutoksia vastaavasti. Tässä yhteydessä on huomattava, että pelkkä suorituskyvyn ”ylläpitäminenkin” edellyttää yleensä hankintoja ja muita rahaa vaativia toimenpiteitä.

Pohjoisen maanpuolustusalueen kohdalla lähivuosien kehittäminen tarkoittaa keskittymistä valmiusyhtymän suorituskyvyn parantamiseen, ilmapuolustukseen, tiedustelu- ja johtamisjärjestelmän toimivuuteen sekä avainkohteiden suojaamiseen. Laaja vastuualue - puolet Suomen pinta-alasta - asettaa tälle kuitenkin suuria vaatimuksia.

Terrori-iskujen synnyttämässä julkisessa keskustelussa on usein vaadittu yhteiskunnan ”kokonaisturvallisuutta” sotilaallisen turvallisuuden sijaan. Tällöin on saattanut jäädä huomaamatta, että Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut kattava poikkeusoloihin varautuminen, joka käsittää kaikki yhteiskunnan toimialat. Puolustusvoimilla on siinä oma osuutensa.

Pohjoisen maanpuolustusalueen puolustus rakennetaan kahden sotilasläänin, kolmen maavoimien joukko-osaston ja niitä tukevien lennoston sekä kahden asevarikon, kahden rajavartioston ja yhden merivartioston toimenpitein. Kokonaismaanpuolustukseen kuuluu lisäksi kaikkien viranomaisten yhteistoiminta, joka Pohjois-Suomessa on tiivis: sen sijaan talouselämän voimavarat pohjoisessa ovat muuta valtakuntaa niukemmat, jolla on vaikutus maanpuolustusalueen huoltojärjestelyjen valmisteluun.

Pohjoisen maanpuolustusalueen tehtävät ja voimavarat ovat tasapainossa. Tulevaisuuden keskeinen kysymys on, voidaanko supistuvista sodan ajan joukoista osoittaa riittävästi voimaa laajan Pohjois-Suomen puolustukseen.

Oulu on tärkeä Pohjois-Suomen keskus, jonka puolustusjärjestelyt luonnollisesti hoidetaan. Ouluun keskittyy monia pohjoisen kannalta tärkeitä toimintoja, joka korostaa sen merkitystä sotilaallisestikin.

Oulun puolustuksen kannalta tarpeellisia toimintoja ja materiaalivarastoja on tulevaisuudessakin Hiukkavaaran alueella. Puolustusvoimien toimintaedellytysten säilyminen siellä on tärkeää. Asia on ajankohtainen kaupungin yleiskaavaa parhaillaan valmisteltaessa. Pohjois-Suomen puolustuksen kannalta merkittävä hanke on Oulun kaupungin kanssa yhteistyössä valmistelevana oleva Kallioparkki, jonka yhteyteen suunnitellaan maanpuolustusalueen esikunnan toimitiloja.

Pohjois-Suomen olosuhteet ovat puolustuksen kannalta erityisen vaativat ja edellyttävät erikoiskoulutettuja ja -varustettuja joukkoja. Pohjoisen joukot on koulutettava pohjoisessa. Johtajien on oltava erityisen tottuneita näihin oloihin.

Laaja alue asettaa vaatimuksensa liikkuvuudelle, tulen ulottuvuudelle, johtamiskyvylle sekä huollolle. Joukkojen kehittämisessä nämä vaatimukset on pyritty ottamaan huomioon. Tavoitteissa on määrällisesti kuitenkin yhä puutteita, joita puolustusvoimien tulevat tilausvaltuudet toivottavasti korjaavat. Helikopterien saaminen pohjoiselle maanpuolustusalueelle on aikanaan hyvin merkittävä ja välttämätön edistysaskel joukkojen liikkuvuuden ja iskukyvyn kannalta.

Pohjoisella maanpuolustusalueella on hyvä henkilöstö. Henkilöasioissa on myös kehittämisen tarvetta. Sotilaselämä on yhä vaativampaa eikä tahdo sopia yhteen tämän päivän perhekeskeisten arvojen kanssa. Näihin ongelmiin puolustusvoimat joutuu etsimään aivan uusia lääkkeitä.

Asevelvollisten fyysisen kunnon suhteen on myös syytä tuntea huolta. Kunto on kaikilla mittareilla mitattuna heikentynyt. Näillä seikoilla on myös yhteyttä liian suureen keskeyttämisprosenttiin varusmiespalvelun aikana. Tätä pyritään nyt pienentämään

Haluan myös suositella sotilasammattia tämän päivän nuorille. Sotilasammatti on mielenkiintoinen tulevaisuuden ammatti, joka antaa hyvin paljon. Päällystön koulutusta ollaan uusimassa, ja se tarjoaa alalle pyrkivälle yhä monipuolisempia mahdollisuuksia. Pohjoissuomalaiselle sotilasammatti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden pysyä työssä omalla kotiseudullaan.

Kirjoittaja on Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraalimajuri.

Kertausharjoituksissa koulutetaan ensi vuonna pohjoisella maanpuolustusalueelle 4000 miestä, mikä määrä ei täysin kata tarvetta.

Artikkelin lähde Kaleva